"Selvästi nouseva trendi" – Venäjän ja saksan opiskelu kiinnostaa taas Varkaudessa

Eemeli Nyyssönen ja Veeti Sorjonen aloittivat nyt syksyllä saksan opiskelun Waltterin koulussa. Ilona Noponen

Ilona Noponen

– Priviet!

Elokuusta lähtien venäjää opiskelleet neljäsluokkalaiset tervehtivät opettajaansa Irina Ushakovaa Waltterin koulussa. A2-venäjän eli pitkän venäjän aloitti tänä vuonna 11 oppilasta.

– Venäjää puhuvia on Suomessa paljon, niin kieli on hyödyllinen, Senni Eronen kertoo valinnastaan.

– Venäjä kuulostaa kauniilta, Sanni Karvinen jatkaa.

Samaan aikaan toinen neljäsluokkalaisten ryhmä availee saksan kirjojaan muutaman luokan päässä. Aiheena on ne saksan kirjaimet, joita ei ole suomen kielessä.

– Tässä ryhmässä on 13 oppilasta, opettaja Anu Virkkunen kertoo ennen tunnin alkua.

Ryhmästä joillakin on yhteyksiä Saksaan, osaa kielen opiskelu kiinnostaa muuten. Myös saksaan matkustaminen kiehtoisi.

Venäjää ja saksaa luetaan nyt pitkänä kielenä neljännellä ja viidennellä luokalla Waltterin koulussa. Pitkän saksan lukijoita on myös kuudennella ja seitsemännellä luokalla, mutta ei yläkoulun ylimmillä luokilla. Pitkää venäjää luetaan alakoulun lisäksi vain yhdeksännellä luokalla.

– Selvästi nouseva trendi, sanoo vs. apulaisrehtori Noora Laamanen tilastoja katsoessaan.

Valinnaiset kielet ovat suosittuja myös yläkoulun puolella, missä voi aloittaa lyhyen B2-kielen kahdeksannelta luokalta. Sekä saksaa että venäjää on valittu niin paljon, että ryhmiä on jaettu kahtia.

Varkaudessa valinnainen pitkä kieli valitaan kolmannen luokan keväällä. Tarjolla on saksa, venäjä ja ruotsi. Kieltä opiskellaan alakoulussa kaksi tuntia viikossa, neljännestä luokasta alkaen.

Tällä hetkellä A2-kieltä opiskellaan Waltterin koulun lisäksi Könönpellossa.

– Pitkästä, pitkästä aikaa saatiin ryhmä kasaan, 14 oppilasta. Meillä on nyt poikkeuksellisen suuri ikäluokka sillä luokalla, sanoo Könönpellon koulun rehtori Päivi Malkki.

Ryhmän minimikoko on laskettu Varkaudessa kahdestatoista kymmeneen oppilaaseen. Osa Waltterin koulun nykyisistä ryhmistä olisi jäänyt perustamatta, jos raja olisi vielä entisellään.

– Oppilaiden kannalta hyvä ratkaisu. Suomen kielialue on niin pieni, että kielten osaamista tarvitaan, sanoo Varkauden sivistysjohtaja Timo Tuunainen.

Valinnaisten kielten ryhmiä olisi hyvä saada mahdollisimman moniin eri alakouluihin Varkaudessa, miettii Päivi Malkki. Hänen mukaansa se takaisi sen, että pitkän kielen ryhmään riittää oppilaita yläkoulussakin. Esimerkiksi Luttilassa ryhmää ei ole moniin vuosiin saatu.

– Aina muutamia kiinnostuneita on, rehtori Tuija Karjalainen kuvailee.

Kuljetus kielten tunneille toiseen kouluun on nähty Tuunaisen mukaan liian monimutkaiseksi. Koulun vaihto A2-kielen perusteella olisi mahdollista.

Naapurikunnista Leppävirta ja Heinävesi eivät tarjoa A2-kieltä. Rehtori Ari-Pekka Isoniemi Leppävirralta Leppäkertun koulusta sanoo, että alakoululaisille on sen sijaan tarjottu kielten kerhoja.

– Saksan kerhon olisi järjestänyt kansalaisopisto, mutta siihen ei tullut ryhmää. Venäjän kerho on mahdollisesti tulossa.

Joroisissa A2-saksalla on pitkät perinteet ja ryhmä aloitetaan, jos oppilaita on vähintään seitsemän. Siitä huolimatta Joroisissa ei alkanut nyt uutta A2-saksan ryhmää. Joroisissa oppilaita kuljetetaan Kuvansin koulusta kirkonkylälle saksan tunneille.

Kuopiossa koulut tekevät yhteistyötä A2-kielen opetuksessa. Ryhmässä pitää olla vähintään 16 oppilasta, mutta he voivat olla kahdesta eri koulusta siten, että opettaja käy kouluissa vuorotellen ja toisen koulun oppilaat ovat etäopetuksessa.

– Näin on turvattu kieltenopetuksen jatkuvuus, sanoo opetusjohtaja Leena Auvinen Kuopion kaupungilta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.