Kuka rokotteen saa Suomessa ensimmäisenä? – Lukijat kysyivät koronasta, etsimme vastauksia

Koronavirusrokotetta joudutaan vielä tovi odottamaan ennen kuin se on laajasti kansalaisten käytössä. Andrew Caballero-Reynolds / AFP

Tarja Koljonen

Koronavirusrokotteen valmistumista odotetaan kuumeisesti eri puolilla maailmaa.

Lääkeyhtiö AstraZeneca keskeytti väliaikaisesti oman rokotetutkimuksensa, koska yksi koehenkilöistä sairastui selittämättömästi. Venäjällä puolestaan lääkeviranomaiset ovat hyväksyneet rokotteen, joka ei ole käynyt läpi testien kolmatta vaihetta.

Lukijoilla on ollut mahdollisuus lähettää toimitukseen kysymyksiä koronavirukseen liittyen. Kysymyksiä on tullut muun muassa siitä, milloin rokote voisi olla saatavissa.

Vastaukset on koottu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Työterveyslaitoksen (TTL) sekä Säteilyturvakeskuksen (STUK) nettisivuja hyödyntäen.

Vielä on liian aikaista sanoa varmuudella, milloin rokotteita saadaan laajaan käyttöön. Kehitteillä on ollut yli 200 erilaista rokoteaihiota, joista yhdeksän on tällä haavaa rokotteen tehon ja turvallisuuden tutkimusvaiheessa.

Optimistisimpien arvioiden mukaan ensimmäiset rokote-erät voisivat olla käytettävissä jo tämän vuoden loppupuolella – jos kaikki menee hyvin.

Lääkeviranomaiset viime kädessä päättävät, onko uusi rokote riittävän tehokas ja turvallinen saadakseen myyntiluvan.

 

Toistaiseksi ei voida sanoa, millaisen suojan rokotteesta saa.

Ensin on selvitettävä viruksen rakenne ja erityisesti ne rakenneosat, joita tarvitaan suojan muodostumiseen.

Rokotteen hyöty riippuu lisäksi siitä, minkälainen teho sillä on ja suojaako se taudin lisäksi myös tartunnalta.

WHO on asettanut hyväksyttävän rokotteen suojatehon rajaksi 50 prosenttia eli se suojaisi joka toista rokotteen saajaa.

 

Suomessa on julkisuudessa arvioi­tu, että ensimmäisenä rokotteen saisivat terveydenhuollon työntekijät sekä muut yhteiskunnan toiminnan kannalta olennaiset henkilöt. Päätöksiä asiasta ei ole, eikä tosin vielä rokotettakaan.

Koska rokotteella on kova kysyntä kaikissa valtioissa, kestää myyntiluvan jälkeenkin vielä pitkän tovin ennen kuin kansalaisia päästään rokottamaan. Lisäksi EU-maat ovat sopineet, että kukin maa saa rokotetta suhteessa väestön määrään.

 

Näyttöä siitä, että influenssarokote suojaisi koronavirukselta, ei ole. Virukset ovat rakenteeltaan täysin erilaisia.

 

Elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei toistaiseksi ole havaittu. Koronavirukset ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne eivät säily tartuttavina pinnoilla pitkään, joten puupellettiäkään ei voi pitää koronariskinä.

Viruksen tartuttamiskykyyn ja säilyvyyteen pinnoilla vaikuttavat muun muassa lämpötila, ilman kosteus, ilmanvaihto ja pinnan materiaalit.

Herkillä laboratoriomenetelmillä on havaittu, että virus voi säilyä erilaisilla pinnoilla muutamista tunneista jopa kolmeen päivään. Teoreettisista tutkimuksista ei voi kuitenkaan tehdä suoria päätelmiä siitä, miten virus säilyy arkiympäristössä.

Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä.

 

Vielä ei tiedetä, tuleeko koronavirukselle vastustuskykyiseksi sairastamisen jälkeen ja kuinka pitkäksi ajaksi. Mediassa on kerrottu tapauksista ulkomailla, joissa henkilö olisi sairastunut koronaan uudelleen.

Laboratoriossa tehdyissä kokeissa on kuitenkin nähty, että tartunnan jälkeen vasta-aineet antavat suojaa infektion etenemistä vastaan. Sitä ei tiedetä, miksi joillekin kertyy vasta-aineita enemmän kuin toisille ja kuinka suuri määrä vasta-aineita tarvitaan tartunnalta suojautumiseksi tai kuinka kauan vasta-aineet säilyvät.

 

Jos testi on otettu, mutta tuloksen saaminen viivästyy, voi kouluun tai varhaiskasvatukseen palata yhden oireettoman päivän jälkeen, jos lapsi ei tiettävästi ole altistunut varmistetulle koronavirustapaukselle eikä perheestä kukaan ole matkaillut ulkomailla edeltävän 14 vuorokauden aikana.

 

Tartunnan saanut henkilö voi levittää virusta eteenpäin jo pari vuorokautta ennen oireiden alkamista.

Myös oireeton henkilö saattaa toimia tartunnanlähteenä eli tartuttaa muita. WHO:n mukaan valtaosan tartunnoista aiheuttavat kuitenkin oireiset henkilöt.

 

Koko kasvot peittävä kasvovisiiri antaa käyttäjälle suojaa pisaroilta. Yhdessä kasvomaskin kanssa käytettynä se myös estää käyttäjän pisaroiden leviämistä ympäristöön.

Mikä tahansa visiiri ei sovi suojaukseen. Terveydenhuollon ammattilaisten käyttämä muovinen kasvovisiiri pitää myös pestä ja desinfioida valmistajan ohjeen mukaan.

 

Karanteeniin asetetaan lähikontaktissa olleet. Jos henkilö todetaan positiiviseksi, kotikunta tekee tartunnanjäljityksen, jonka perusteella lähikontaktit määrätään tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin. Muut henkilöt, joita ei katsota lähikontakteiksi, voivat jatkaa normaalia elämää.

Samoin karanteenissa olevan henkilön lähipiiriä kotona ei yleensä aseteta karanteeniin. Jos altistunut alkaa oireilla, tutkitaan, onko kyse koronaviruksesta. Tutkimustulosten perusteella karanteenia laajennetaan tarpeen mukaan.

 

Lähikontaktia muihin perheen ulkopuolisiin ihmisiin tulee välttää. Ulos voi mennä, jos ei tapaa muita ihmisiä eikä mene heidän lähelleen. Kauppaan tai muuhun paikkaan, jossa lähikontaktia olisi vaikea välttää, ei karanteenin aikana saa mennä.

 

Kysy koronasta – etsimme vastauksen. Voit lähettää kysymyksesi sähköpostitse osoitteeseen uutiset@savonsanomat.fi. Kirjoita sähköpostiviestisi otsikkokenttään ”Kysymys koronasta”.

Voit lähettää kysymyksesi myös tämän linkin takaa löytyvällä lomakkeella.

Covid-19 Suomessa

THL:n tilannearvio 11. syyskuuta

Valtakunnallinen epidemia­tilanne on edelleen rauhallinen. Uusien tapausten määrä on pysynyt viikkotasolla maltillisena.

Tuoreimman seitsemän päivän seurantajakson aikana (2.–8.9.) todettiin 238 uutta tautitapausta. Uusien tapausten ilmaantuvuus väestöön suhteutettuna oli 4,3 tapausta 100 000:ta asukasta kohden. Edellisellä seurantajaksolla (26.8.–1.9.) vastaavat luvut olivat 190 uutta tapausta ja ilmaantuvuus 3,4 tapausta 100 000:ta asukasta kohden.

Ilmaantuvuus on noussut kymmenellä alueella verrattuna edelliseen seitsemään päivään. Eniten uusia tapauksia on Helsingin ja Uudenmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Etelä-Savon, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella.

Koulujen alkamisen jälkeen THL:n tietoon on tullut yli 40 tilannetta, joissa koronavirustartunnan saanut on altistanut useita henkilöitä tartunnalle varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Altistumisen takia on asetettu karanteeniin yhteensä yli 1 700 ihmistä.

Virustestauksen kapasiteetti on lähes 16 000 testiä päivässä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.