Syömisen ei tarvitse olla välineurheilua

Teela Turunen, 8 kk, ja Freja Syrjälä, 1, nauttivat piknikistä, jolla oli tarjolla sormin syötäviä ruokia. Lari Lievonen

Annika Lius

Länsimaissa ruoka on totuttu syömään ruokailuvälineillä, kuten haarukalla ja veitsellä, lusikalla tai syömäpuikoilla, riippuen ruoan koostumuksesta.

Monissa kulttuureissa puolestaan on tyypillistä syödä ruoka aina käsin. Esimerkiksi useissa Afrikan ja Aasian maissa syödään pelkästään omalla viisipiikkisellä.

Etiopiassa ruoka kääritään injera-leivän sisään ja syödään ilman apuvälineitä, Japanissa sushi nautitaan oikeaoppisesti käsin, Vietnamissa kevätrullat syödään niin ikään ilman välineitä.

Intiassa ruoka syödään yleensä aina sormin. Ruokaillessa käytetään oikeaa kättä, koska vasen on varattu vessaan. Ruoka kauhotaan suuhun käyttäen toisinaan apuna leipää tai lettua.

Läntisessäkulttuurissa, jossa on käytetty ruokailuvälineitä keskiajalta saakka, on katsottu etiketin mukaiseksi syödä sormin esimerkiksi alkupaloja, kuten piiraita, pasteijoita, makkaroita ja juustoja.

Pääruoista käsin syötäviä ovat perinteisesti olleet muun muassa kanansiivet, sian kylkipalat ja leivät, joiden syömistä välineet vain vaikeuttavat. Myös pitsa on alun perin sormiruokaa.

Sormiruoan suosio on alkanut viime aikoina kasvaa, ja käteen sopiviksi mietittyjä annoksia tehdään yhä enemmän.

Sormin syötävää ruokaa on usein tarjolla esimerkiksi juhlissa, koska sitä on paitsi helppo syödä, se myös mahdollistaa monipuolisemman kattauksen. Tarjonta on kasvanut myös ravintolamaailmassa: sormiruoasta on tullut trendikästä.

Sormiruoasta voi erottaa omaksi kategoriakseen street foodin eli katukeittiön, jonka idea on tarjota mukaan otettavia ja helposti syötäviä ruoka-annoksia julkisilla paikoilla. Tyypillistä katukeittiölle ovat ruokakojut ja -kioskit.

Amerikan kuuluisin street food lienee hot dog, Belgiassa syödään muun muassa vohveleita ja Tanskassa yleisiä katuruokia ovat erilaiset makkarat. Aasiassa tarjolla on muun muassa monenlaisia friteerattuja herkkuja.

Street food on yleistynyt viime vuosina myös Suomessa, ja esimerkiksi Helsingissä on järjestetty kahtena vuonna peräkkäin Streat Helsinki -katuruokafestivaali, joka esittelee katukeittiötä monipuolisesti ja -kulttuurisesti.

2000-luvun ilmiö on myös lasten sormiruokailu. Lapselle tarjotaan noin puolivuotiaasta saakka helposti sulavia ruokia, jotka on näppärä ottaa omaan käteen ja jauhaa hampaattomallakin suulla. Tärkeintä on, että tarjottavat palat ovat oikeankokoisia, ettei tukehtumisvaaraa synny.

Lasten sormiruokailua koskevissa tutkimuksissa on todettu, että kun lapsi saa itse säännöstellä syömänsä ruoan määrää, hän oppii säätelemään myös kylläisyydentunnettaan. Lisäksi lapsen suhde ruokaan muodostuu kokeilevaksi, kun häntä kannustetaan tutustumaan syömäänsä ruokaan maistelun lisäksi muillakin aisteilla.

Imeväisikäisten sormiruokailusta ollaan edelleen monta mieltä.

Miksi haluamme syödä sormin, kun välineetkin on keksitty?

Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan maut koostuvat usean eri aistin yhteisvaikutuksesta. Ruokailu on kaikin aistein koettava tapahtuma, ja aistimukset aktivoivat ruokahalua ja vaikuttavat makuelämykseen.

Sormilla ruokaa voi tunnustella ennen suuhun viemistä, mikä tekee syömisestä aistillisesti kokonaisvaltaisempaa ja nautinnosta välittömämpää. Sormin syödessä kosketus ruokaan on konkreettinen ja jatkuva.

Mikäli käsin syöminen mietityttää, pieni etukäteissuunnittelu kannattaa.

Kesäisin oiva tilaisuus syödä omin kätösin on perinteinen piknikki, jonka voi valmistella kotona ja syödä kohteessa. Ulkona syötävästä retkilounaasta nauttivat niin lapset kuin aikuisetkin.

Kun menun suunnittelee sormiin sopivaksi, välineet voi surutta jättää kotiin ja keskittyä nauttimaan ruoasta kaikin aistein.

Matkaan kannattaa kuitenkin varata reilusti seikkailumieltä ja käsipyyhkeitä, etenkin jos mukana on pieniä sormiruokailijoita.

(aina ei ole aikaa)

Naposteluporkkanoita, kurkkutikkuja ja kirsikkatomaatteja

Hedelmiä, kuten banaania ja omenaa

Kotimaisia marjoja

Leipäjuustotikkuja ja hilloa

Voisarvia tai pasteijoita

Rieskarullat tuorejuusto-kalkkuna-avokadotäytteellä

Kolmioleivät kurkku-kylmäsavulohitäytteellä

Valmiita ribsejä tai kanankoipia

Neulamuikkuja

Muffineja

Cookieita

Juomaksi:

Kahvia, vettä, marjamehua, herukanlehtijuomaa

(laittaminen on puoli ruokaa)

Koristeelliset vihannes-, hedelmä- ja marjakipot

Juustoja, omatekoista näkkileipää ja raparperihilloketta

Miniquichet feta-parsakaalitäytteellä

Empanadakset ja sriracha-kastike

Makirullat kylmäsavulohi-piparjuuritäytteellä

Banaanileipä ja sitrnuunatuorejuusto

Brownie-palat

Marjainen juustokakkupiirakka

Mustikka-kookossmoothie

Juomaksi:

Pressokahvia, mineraalivettä, luomusitruunalimonadia, kuohuviiniä

Pitsat, hotdogit ja ranskalaiset

Hampurilaiset ja sandwichit

Makkarat, lihapiirakat ja lörtsyt

Ribsit, kanan koivet ja siivet

Neulamuikut

Letut, leivonnaiset ja jäätelötötteröt

Marjat, hedelmät ja vihannekset

Pähkinät ja siemenet

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut