Kysy koronasta: Koronavilkussa on tehty jo yli 200 ilmoitusta tartunnasta

Koronavilkku on ladattu jo yli kaksi miljoonaa kertaa. Lukijat lähettivät kysymyksiä muun muassa sen käytöstä. Timo Jaakonaho / Lehtikuva

Heli Pottonen

Koronavilkku-sovellus on saanut hyvän vastaanoton, ja se on ladattu tähän mennessä jo yli kaksi miljoonaa kertaa. Kahden miljoonan latauksen raja meni rikki kaksi viikkoa sen jälkeen, kun Koronavilkku tuli ladattavaksi sovelluskauppoihin.

Keskiviikkoon mennessä tartunnastaan oli ilmoittanut 218 Koronavilkun käyttäjää.

Sovelluksen käyttöön liittyy myös kysymyksiä. Haimme vastauksia niihin sekä muihin lukijoiden lähettämiin korona-aiheisiin kysymyksiin. Vastaukset on koottu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijoilta sekä THL:n, Työterveyslaitoksen, Rajavartiolaitoksen ja Ruokaviraston nettisivuilta.

Miten tartunnasta ilmoitetaan Koronavilkku-sovellukseen?

Jos sovelluksen käyttäjällä todetaan koronavirustartunta, hänelle lähetetään terveydenhuollosta kertakäyttöinen avauskoodi tekstiviestillä. Koodi on voimassa neljä tuntia. Käyttäjä syöttää koodin Koronavilkkuun, jolloin hänen kohtaamansa sovelluksen käyttäjät saavat ilmoituksen mahdollisesta altistumisesta. Altistusilmoituksen saaneet eivät saa tietää, kuka koodin on syöttänyt eli kuka sairastunut on.

Miten Koronavilkku ilmoittaa mahdollisesta altistumisesta? Pitääkö sovellus avata joka päivä katsoakseen mahdollista altistumista?

Ilmoitus altistumisesta tulee puhelimeen niin sanottuna push-ilmoituksena eli samalla tavalla kuin useimpien muidenkin sovellusten lähettämät ilmoitukset. Yleensä se näkyy puhelimen lukitusnäytöllä, eikä sovellusta tarvitse avata sitä varten.

Altistumisilmoituksen voi kuitenkin tarkistaa myös avaamalla sovelluksen. Altistumisilmoitus näkyy sovelluksen kotinäytöllä punaisena.

Olen ladannut Koronavilkun. Pitääkö Bluetooth pitää yötäpäivää päällä vai riittääkö, että ulos lähtiessä laittaa Bluetoothin päälle? Mitä tarkoittaa, että sovellus toimii suljettunakin?

Koronavilkku toimii, kun puhelin on käynnissä ja sen Bluetooth-yhteys on päällä. Koronavilkku toimii silloin käyttäjän puhelimessa automaattisesti ja taustalla, eli koronasovelluksen ei tarvitse olla käynnissä. Seuranta käyttää Bluetoothin matalaenergiaversiota (BLE), joten sen vaikutus myös akunkestoon on hyvin pieni.

Koronavilkku seuraa ja kirjaa kohtaamisia, vaikka internet-yhteys ei ole käytössä, kunhan Bluetooth-asetus on päällä. Voit varmistaa puhelimen asetuksista, että Bluetooth on päällä myös lentotilassa. Mahdollisesta altistumisesta ilmoituksen saaminen kuitenkin edellyttää, että puhelimella on internetyhteys. Jos olet hetkellisesti pois verkkoyhteyden äärestä tai puhelimesi on vaikka lentokonetilassa, mahdollinen altistumisilmoitus saapuu, kun verkkoyhteys palautuu.

Saako toista altistunutta nähdä karanteenin aikana?

Pääsääntöisesti ei. Karanteenissa olevan henkilön pitää välttää lähikontaktia perheen ulkopuolisiin ihmisiin. Ulos voi mennä, jos ei mene muiden ihmisten lähelle. Esimerkiksi työhön, kouluun, päiväkotiin, harrastuksiin tai kauppaan sen sijaan ei saa mennä, koska näissä paikoissa lähikontaktia on vaikea välttää.

Voiko korona tarttua lemmikkikoirista tai -kissoista tai voiko niihin tarttua koronavirus ihmisestä?

Nykytiedon mukaan riski koronavirustartunnan siirtymiselle eläimestä ihmiseen on hyvin pieni, eikä eläinten tartunnoilla ole merkitystä epidemian leviämiselle.

Maailmalla on raportoitu joitakin tapauksia, joissa koiralta tai kissalta otetuissa näytteissä on löydetty koronaviruksen perimää. Tyypillisimmin nämä eläimet ovat olleet tiiviissä kontaktissa koronatautiin sairastuneen henkilön kanssa. Eläimillä ei yleensä ole havaittu koronatartuntaan viittaavia oireita, mutta joillakin on esiintynyt lieviä hengitystieoireita.

Toistaiseksi vaikuttaa kuitenkin siltä, että koronaviruksen tarttuminen lemmikkieläimiin on hyvin harvinaista. Satunnaisesti, kun viruksen määrä lemmikkieläimen elinympäristössä on suuri, voivat virukset siirtyä lajista toiseen, mutta yleensä näissä tapauksissa virus ei tartu eteenpäin muihin eläimiin tai ihmisiin.

Jos koronassa oleva henkilö tekee voileipäkakun, voiko virus tarttua voileipäkakun kautta juhlissa muihin ruokaileviin?

Kyllä periaatteessa. Tartunta on mahdollinen, jos leipoja sattuisi esimerkiksi yskimään tai aivastamaan kakun päälle ja kakkua syövä terve henkilö söisi tuoreita pisaroita sisältävää kakkua.

Kangasmaskien keitto-ohjeet?

Kangasmaski tulee pestä jokaisen käyttökerran jälkeen. THL:n nettisivuilla kehotetaan pesemään kangasmaski 60 asteen pesuohjelmalla pyykinpesukoneessa tai keittämään sitä viisi minuuttia vedessä, johon on lisätty hieman pesuainetta. Keitettyäsi huuhtele maski ja kuivata se paikassa, jossa on raitis ilma.

Työterveyslaitoksen sivuilla todetaan, että kankaan olisi hyvä kestää 90 asteen mutta vähintään 60 asteen pesu.

Mikä viranomainen vastaa päätöksestä sulkea kouluja koronan vuoksi?

Tartuntatautilain mukaan kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan oppilaitosten ja päiväkotien tilojen sulkemisesta, jos tilojen sulkeminen on välttämätön tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Asiasta ei siis päätä kunnan opetustoimi tai yksittäinen koulu.

Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella.

Opetuksen järjestäjä voi siirtyä omalla päätöksellään väliaikaisesti poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, jos opetusta ei voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena.

Mitä tarkoittaa sisärajavalvonta ja ulkorajavalvonta?

Sisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja toisen Schengen-alueeseen kuuluvan valtion rajan ylittävää liikennettä. Schengen-maita ovat EU:n jäsenmaista Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro sekä EU:n ulkopuolisista maista Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.

Ulkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattoman valtion välistä liikennettä.

Sisärajavalvonta näkyy käytännössä siten, että tietyistä maista Suomeen saapuvaa henkilöä pyydetään esittämään matkustusasiakirjat ennen kuin maahantulo sallitaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.