Instagram-somettajat vaeltavat jonossa Tahkon uudelle luontokohteelle – kyläyhdistyksen vetäjä keksi ovelan jutun, mikä saa ottamaan kuvia laavulta

Janika Kuirinlahden (vas.), Anniina Ahvenjärven ja Sara-Sofia Kuusiston yhteiset kaupunkilomat ovat vaihtuneet luonnossa samoilemiseen. Kristiina Poutiainen
Soili Porokka

Soili Porokka

Berliini, Helsinki, Praha. Tässä tyypillisiä Anniina Ahvenjärven, Janika Kuirinlahden ja Sara-Sofia Kuusiston kaupunkilomakohteita, kun lähdetään muutaman päivän tyttöjenreissulle.

Tamperelaiskolmikon reissut ovat saaneet tänä vuonna kuitenkin kokonaan uuden suunnan, ja arjen yläpuolelle vieviä elämyksiä nautitaan nyt höyryävän kuksan ja hehkuvan nuotion äärellä, Tahkon yllä Mäkiaution rotkon laavulla.

– Reissut ovat kieltämättä muuttuneet. Nyt matkailemme kotimaassa, ja tekemiset ovat luonto- ja liikuntapainotteisia, ystävykset summaavat.

Työn kautta seitsemän vuotta sitten tutustunut kolmikko on ensimmäistä kertaa yhdessä Tahkolla.

– Liikuntavarustein lähdetään. Kieltämättä tällaisten reissujen jälkeen on palautuneempi olo kuin yleensä matkalta tullessa, he tunnustavat.

Mäkiaution rotko vie alas jylhän kallioseinämän "sisälle". Kristiina Poutiainen

Mäkiaution rotko on ollut valtavan suosittu heti avauduttuaan.

– Kun normaalisti Tahkon laavuilta on tarpeen hakea roskat pois kolmen viikon välein, niin Mäkiaution rotkon uudelta laavulta niitä on haettu kolmen päivän välein syyskaudella. Se kertoo jotakin uuden kohteen suosiosta, kuvaa Tahkon kyläyhdistyksen nokkamies Kari Heiskanen, joka on myös yksi uuden reitin puuhamiehistä, sillä kyläyhdistys on reitistöhankkeen vetäjä. Hankkeeseen kuuluu muitakin kohteita kuin Mäkiaution rotko.

Mäkiaution rotkon olemassaolo on tiedetty iät ja ajat, ja osa on tehnyt sinne omatoimiretkiä – huolimatta siitä, että rotko oli hyvin vaikeasti saavutettavissa.

– Lisäksi se oli yksityisen mailla. Kaupunki osti maat kaksi vuotta sitten, ja kaupungin metsänhoitaja Seppo Jauhiainen ymmärsi, että alue pitää valjastaa käyttöön, taustoittaa Heiskanen.

Mäkiaution rotkon reitin rakennustöihin sekä Huutavanholman reitin kulun parantamiseen esimerkiksi pitkospuin haettiin hankerahaa. Sitä tuli yhteensä 175 000, josta 70 000 käytettiin Mäkiaution rotkon reitin tekemiseen ja taukopaikan tekemiseen.

– Julkista rahaa saa olla sääntöjen mukaan 75 prosettia. EU:n Leader-rahan osuus oli 60 prosenttia, Kuopion kaupungin osuus 15 prosenttia ja loput 25 prosenttia on yritysten rahoitusosuutta ja kyläyhdistyksen talkootyötä, Heiskanen räknää.

Yritysrahoittajat ovat Tahkolla operoivat PeeÄssä, rinneyhtiö Huippupaikat, PLT Group, TAHKOcom ja Tahko24h.

Laavun yhteydessä on kosolti polttopuuta tulilla istujille. Kristiina Poutiainen
Pöllölaavulla on pöllöpilari. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Heiskanen sanoo, että laavua kuvataan paljon sen erikoisuuden vuoksi. Tuire Punkki

Reitin varrella olevalle laavulle ei tarvitse mennä omien puiden kera: Kuopion kaupunki toimittaa polttopuut kuutiosäkeissä, ja kyläyhdistyksen talkoolaiset kantavat ne liiteriin.

– Välillä on ollut jopa jonoa makkaranpaistoon. Ihmiset ovat huomanneet, että on täällä kotimaassakin paljon koettavaa. Murteista päätellen jopa pohjanmaalaiset ovat lähteneet Tahkolle. Yleensä Pohjanmaalta on menty Ruotsiin.

Laavun nimi on Pöllölaavu, ja se jatkaa eläinaiheisten laavujen sarjaa Tahkolla. Onhan siellä ennestään jo Nallelaavu.

Heiskanen tilasi laavuun pöllöaiheisen pystypilarin tamperelaiselta moottorisahataiteilijalta – markkinointikikka mielessään.

– Jos se olisi ihan tavallinen nelosparru, kukaan ei ottaisi laavusta kuvia. Nyt kävijät ottavat kuvan ja laittavat sen Facebookiin, hän myhäilee.

Laavulle pääsee myös talvella, mutta silloin on mentävä moottorikelkkareittiä, joka kulkee polun vieressä. Sitä pitkin pääsee myös jalkaisin.

–  Portaat suljetaan talveksi. Paitsi jos lunta ei tule.

Vinkki

Reittiapua kännykästä

Ota digikartta avuksesi Tahkolla. Mene puhelimella osoitteeseen kuopiotahko.salmimap.fi

Alueen reitit ovat siellä digitaalisessa muodossa. Näet, missä itse olet juuri sillä hetkellä, joten pystyt myös arvioimaan matkasi keston tai katsomaan, missä on laavu.

Osalla reiteistä on vielä tällä hetkellä puutteellinen opastus, mutta kylttejä on tulossa.

Kokeilimme

Plussat ja miinukset

+ Vaikuttava reitti, joka kannattaa kokea myös sumuisina päivinä, kun maaginen usva laskeutuu alas.

+ Mukavat portaat, joilla helppo liikkua. Sopii myös pienille lapsille, jos vain jaksavat kavuta Tahkon ylle. (Hissi ei ole aina käytössä.)

+ Hieno laavu upealla näköalalla, polttopuut. Huussi.

- Keskeneräinen opastus (parannuksia tulossa).

- Ruuhkaisina aikoina tulee ahdasta väistötilanteissa portaissa.

Trendi

Kaikki painaa nyt patikoimaan

Vielä viime vuonna Tilastokeskuksen patikointiharrastusta koskevat tilastotiedot osoittivat, että kansa ei vaella poluilla entiseen tapaan.

Vuoden 2019 tilaston mukaan vain 12 prosenttia yli 10-vuotiaista harrasti luonnossa vaeltamista, kun 1990-luvun alussa joka kolmannes teki tätä.

Tänä vuonna on kuitenkin tihkunut tietoa kovasta luontobuumista. Esimerkiksi ympäristöministeriön ja Suomen ympäristokeskuksen kesällä toteuttamasta luontobarometrista selviää, että neljännes suomalaista kokee luontosuhteensa kehittyneen myönteisesti keväällä alkaneiden koronaolojen myötä.

Erilaiset retkeilyalueet ovat valtavan suosittuja: Kun vuonna 2018 ne olivat tärkeimpiä luontoympäristöjä 11 prosentille suomalaisista, tuoreimman tiedon mukaan ne ovat nyt tärkeimpiä 29 prosentille.

Tällä hetkellä tehdään myös laajempaa tutkimusta suomalaisten ulkoilusta. Luonnonvarakeskus tekee valtakunnallisia luonnon virkistyskäytön inventointeja kymmenen vuoden välein ja niiden avulla selvitetään luonnon virkistyskäytössä tapahtuvia muutoksia.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt