Ruusufinni puhkeaa harvoin alle 20-vuotiaana

Kaupassa työskentelevä Anne Pulkstén sanoo, että esimerkiksi työnteko näkyy iholla. Nyt rauhallisessa vaiheessa oleva ruusufinni diagnosoitiin hänelle pari vuotta sitten. Anniriitta Tolvanen

Maiju Karhunen, Niina Rintala

Lehahteleva punoitus kasvoilla on yleensä ensimmäinen merkki ruusufinnistä. Tämän jälkeen kasvoilla voi näkyä laajentuneita pintaverisuonia. Myöhemmin lehahteleva punoitus voi olla arkipäivää, kirjoittaa Karjalainen.

Kroonista kasvojen ihosairautta esiintyy eniten 30–60-vuotiailla naisilla. Se alkaa harvoin alle 20-vuotiaana. Ruusufinni voi tulla myös miehille.

Suomalaisaikuisista noin joka kymmenes kärsii ruusufinnistä. Sillä on useita alatyyppejä, josta yleisin ja lievin on erytematoottinen ruusufinni. Siitä puhutaan usein couperosa-ihona.

Varsinainen syy ruusufinnin eli rosacean puhkeamiseen on ainakin toistaiseksi pimennossa. Demodex-talipunkkeja epäillään yhdeksi aiheuttajaksi.

Hormonaalinen yhteys voi olla mahdollinen, sillä lääkärin vastaanotoilla käy usein nimenomaan keski-ikäisiä naisia.

Joillakuilla voi olla perinnöllinen taipumus saada ruusufinni.

– Erona akneen on se, että tässä ei ole musta- ja valkopäitä. Ruusufinnissä tulee suoraan punoittavia näppylöitä ja märkänäppyjä, ihopoliklinikan ylilääkäri Satu Wastimo Pohjois-Karjalan keskussairaalasta kertoo.

Ruusufinniä esiintyy kasvojen keskiosissa, joissa myös talineritystä on eniten. Ruusufinniä voi joillakuilla esiintyä suun ympärillä.

Wastimon mukaan yksi hankalimmista oireista on se, että talirauhaset voivat suurentua nenän alueella. Tämä on yleensä miesten kiusana.

Silmäoireet, kuten silmien kuivuminen, luomireunojen tulehdus ja sidekalvon tulehdus, voivat liittyä ruusufinniin. Silmäoireiden vuoksi kannattaa herkästi hakeutua silmälääkärin vastaanotolle.

Satu Wastimon mukaan on hyvin yleistä, että ihosairauksiin liittyy muitakin vaivoja, kuten ruusufinnissä silmäoireita.

Punoitusta voivat tuoda pintaan mausteiset ruuat, lämpötilavaihtelut ja pienikin määrä alkoholia. Ruusufinnin hoitoon kuuluu se, että kesäisin tulee suojautua auringolta.

Ihotautilääkäri Tapio Rantanen Iholiiton Ihopisteestä Tampereelta ohjeistaa, että jo tässä vaiheessa vuotta kannattaa alkaa suojautua auringolta.

– Aurinko pahentaa oireita, siitä on hyvä tieteellinen näyttö. Jos on ulkona pitkiä aikoja, kannattaa käyttää aurinkovoiteita.

– Naiset saattavat saada suojan jo sitä kautta, että kosmetiikkatuotteet sisältävät nykyisin suojakertoimia, Rantanen toteaa.

Vaikka ruusufinnin oireita saisi taltutettua, ne voivat tulla herkästi takaisin. Ruusufinni kulkee omaa kulkuaan, joten siihen eivät varsinaisesti vaikuta esimerkiksi vuodenajat.

Ihosairauksista ihmiset sekoittavat ruusufinnin yleisimmin akneen. Viime vuoden lokakuussa julkaistun tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista ei tunnistanut ruusufinniä.

Tapio Rantasen mukaan ruusufinnin tunnistettavuus on kuitenkin parantunut parin vuoden aikana, sillä ihosairautta on käsitelty julkisuudessa.

– Tällöin potilaat tulevat lääkärin vastaanotolle tunnistettuaan itsellään sairauden.

Ruusufinni todetaan sen perusteella, minkälaista oireilu on ollut ja miltä iho näyttää.

Kortisonivoiteet pahentavat ruusufinnin oireita, joten niitä ei saa käyttää. Ruusufinnin hoitoon käytettävät lääkkeet ovat aika pitkälti samoja kuin aknen nujertamisessakin. Ruusufinnin hoidossa sisäisiä lääkkeitä käytetään tapauskohtaisesti.

Lievässä näppyilevässä ruusufinnissä riittää usein paikallishoito, joka kuitenkin saattaa ärsyttää ihoa. Voiteista voidaan käyttää esimerkiksi ilman reseptiä saatavaa metronidatsolivoidetta tai atselaiinihappoa sisältävää reseptilääkettä.

Suun kautta otettavia antibiootteja ovat tetrasykliinit, joita käytetään matala-annoksisina tarvittaessa pitkinä ja toistuvina kuureina. Ainoastaan ihotautilääkärit voivat hankalissa tapauksissa määrätä isotretinoiinia.

Joillakuilla oireilu on pelkästään lehahtelevaa punoitusta, johon jotkut kokeilevat muun muassa beetasalpaajia.

Pysyvää punoitusta voidaan päivän ajaksi vähentää verisuonia supistavalla brimonidiinigeelillä, joka on myös reseptilääke. Apua punoitukseen voi saada myös esimerkiksi laser- tai valoimpulssihoidoista.

Kauffmann Agencyn valtakunnalliseen online-kyselyyn vastasi yhteensä 1004 18-65-vuotiasta suomalaista. Tutkimus oli Actavis Oy:n tilaama.

Muut lähteet: Lääkärilehti 14–15/2015.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut