Maaseutu: Ennusteet kuolemisesta alkavat toteuttaa itseään, jos niille ei laita hanttiin, Maarit Sireni sanoo

Maarit Sirenin harrastuksista löytyy luonteva maaseutukytkös – hän käy ratsastamassa vähintään kaksi kertaa viikossa. Suomenhevosruuna Sutki on lennokas ja ystävällinen. Kimmo Kirves

Taru Väänänen

Lähiruokabuumi, kesämökkeily ja luonnossa liikkuminen. Käsillä tekeminen, hapanjuurileipä ja pienpanimot. Etätyö.

Kaikki nämä trendeiksi kohonneet asiat satavat maaseudun laariin, mutta onko paljon puhutulle maaseudun renessanssille näkyvissä katetta?

Kuluneella viikolla asiantuntijat arvioivat Helsingin Sanomissa, ettei niin sanottu Nurmijärvi-ilmiö ole koronakevään jälkeen toteutunut suuressa mittakaavassa.

Erikoistutkija, dosentti Maarit Sireni Itä-Suomen yliopistosta ei usko muuttoliikkeessä lähiruoan kaltaisiin pienen mittaluokan signaaleihin, suuriin kyllä.

– Ilmastonmuutos voi tuoda yllätyksiä. Ihmiset alkavat toivottavasti arvostaa luonnon kanssa paremmin sopusoinnussa olevaa elämäntapaa.

Luonto tekee harvoin yksistään autuaaksi. Tarvitaan palveluja, ja haja-asutusalueilla koulujen lakkauttaminen on tehokkain tapa karkottaa nuoret perheet, maaseutututkimukseen erikoistunut Sireni arvioi.

On ruvettava tekemään enemmän yhteistyötä.

– Kun perheiltä kysytään maaseutualueen vetovoimatekijöitä, ne ovat luonnonläheisyys ja heti perään kyläkoulut.

Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia selvitti keväällä 2020 kyselytutkimuksella maaseudun vahvuuksia. Vastausten perusteella niitä ovat erityisesti maaseutualueiden turvallisuus, hyvät elämisen puitteet, monimuotoinen luonnonympäristö sekä etätyömahdollisuudet. Kysely tehtiin Kaakkois-Suomen alueella.

Julkisessa keskustelussa maaseudun osa on olla enemmänkin taakka, Sireni näkee.

Tutkijaa ärsyttää metropolikeskeisyys. Se, miten kuvaa Suomesta ulospäin rakennetaan entistä vahvemmin yksinapaisesti Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun varaan.

– ”Suomi tarvitsee vahvat kaupungit, jotta se pärjää globaalissa kilpailussa”. Tällaista puhetta kuuluu joka puolelta, ja se on entistä vahvemmin pääkaupunkikeskeistä.

– Pääkaupunkiseudulla on vahvoja ja äänekkäitä puolestapuhujia. Maakuntakeskukset ja pienemmät seutukaupungitkin tarvitsevat samantyyppisiä ( Jan) Vapaavuoren kaltaisia äänitorvia, Sireni jatkaa.

Jo yli 70 prosenttia suomalaisista asuu kaupungeissa tai kaupunkien kehysalueilla.

On ennustettu, että 2040-luvulla lähes puolet suomalaisista elää korkeintaan 200 kilometrin etäisyydellä Helsingistä. Tämän kaltaisilla ennusteilla on taipumus muuttua itseään toteuttaviksi, Sireni muistuttaa.

– Siinä käy helposti niin, ettei kukaan enää uskalla tehdä investointeja tai muuttaa mihinkään. Ennusteelle pitää laittaa hanttiin!

Itä-Suomessa Sireni odottaa kaupunkien ryhdistäytyvän yhdessä.

– On ruvettava tekemään enemmän yhteistyötä. Meillä on maaseutupolitiikkaa, mutta tarvittaisiin keskikokoisten kaupunkien liittoutumista.

Sireni nähdään Ylen tuoreessa dokumenttisarjassa Suomi on maalainen, joka pohtii sitä, mihin kaikkeen maaseutu ja maalaisuus ovat Suomessa vaikuttaneet.

Kuva maalaisuudesta piirretään usein valitettavan jämähtäneenä ja mustavalkoisena, tutkija kokee. Sarjassa maaseudun elinkeinoja esitellään perunanviljely edellä. Kuitenkin lähes 40 prosenttia liikeyritysten toimipaikoista sijaitsee maaseudulla, ja joukossa on tänä päivänä runsaasti esimerkiksi palvelualan yrityksiä.

Tutkijana Sireniä kiinnostaa maaseudun nykyisyys, ei menneisyys.

Sireni on paneutunut myös maaseudulla liikkumiseen. Hän peilasi edellisen hallituksen tekemään liikennelain uudistusta ihmisten arkisiin kokemuksiin liikkumisesta. Pohjalla oli kirjoituskilvan aineisto.

– Eiväthän ne hienot visiot kohdanneet ollenkaan maaseudun arkea. Puhuttiin katkeamattomista matkaketjuista. Ihmiset sitten kirjoittivat meille, miten he käytännössä liikkumisensa järjestävät – olihan se hauskaa. Julkista liikennettä pitäisi tukea, vaikkei se niin hirveän hyvin kannatakaan. Jonkinlaiset perus liikennepalvelut on oltava. Ei kaikkea voi ihmisten itsensä järjestettäväksi laittaa.

Maaseutututkija itse on tyytyväinen pikkukaupungin asukas. 34 vuotta sitten Joensuuhun opintojen perässä muuttaessaan hän ei tiennyt kaupungista muuta kuin Hassisen kone -yhtyeen.

Kolmessa vuosikymmenessä ehtii nähdä hyvän taipaleen kaupunkikuvan muutosta. Sireni on tyytyväinen etenkin keskusta-alueeseen.

– Siellä voi kävellä ja pyöräillä. Myös sairaala on hyvä, siitä täytyy pitää kiinni.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut