Perhe katsoi vieressä, kun palokunta poltti kodin

Viimeinen päivä Matti Vehviläisen Neulamäen kodissa oli heinäkuussa 1983. Portailla sukulaislapsia. vieras

Jukka Patrakka

Matti Vehviläinen, 84, katsoo pysäköintikylttiä Kuopion Neulamäen kirkon vieressä.

– Tuossa oli meidän kaivo ja kirkon kohdalla oli talo.

Hän kääntyy viereisen kaupan suuntaan.

– Ja tuolla oli meidän perunapelto. Siinä oli hyvää mustaa multaa. Perunaa tuli valtavasti.

Hän asui vaimonsa Helkan kanssa tämän isän Aarne Tannisen rakentaman talon yläkerrassa. Lapsia syntyi kaksi.

Talon puutavara oli sahattu hehtaarin kokoiselta tontilta.

Sodasta tulleet miehet saivat rakentaa yhdeksän taloa mäen päällä olevan tien varrelle.

Talot olivat keskellä metsää. Osalla oli hevosia, lehmiä ja yhdellä sikojakin.

– Kun kärrytietä levennettiin, myymäläauto alkoi käydä akkunan alla.

Elantoa saatiin muun muassa metsä- ja rakennustöistä. Vehviläinen oli asevarikolla puuseppänä 45 vuotta.

Seutu tarjosi riistaksi jäniksiä ja lintuja. Vehviläinen harrasti juoksua ja hiihtoa. Ampumahiihdossa hän voitti SM-hopeaa.

Nyt Vehviläinen hämmästelee talojen määrää Neulamäessä. Hän ei ole käynyt mäellä kesän 1983 jälkeen, jolloin kodista piti luopua. Kaupunki pakkolunasti talot ison asuinalueen tieltä. Kotitalon huopakatto oli juuri uusittu.

Pieni rintamamiestalojen yhteisö hävitettiin kokonaan. Osa kodeista tuhottiin polttamalla.

Suru oli kova. Ennen lähtöä Vehviläisen Lempi-anoppi itki kotikoivua vasten. Perhe katsoi, kun palokunta harjoitteli vieressä.

– Lehmusnotkon talon löivät tuleen. Yksi talo purettiin nätisti lauta laudalta. Leppävirralle sen kai pystyttivät, Puijonlaaksossa sittemmin asunut Vehviläinen muistelee.

Kaupunki tutki Neulamäen kaavoittamista 1970-luvulla.

Painetta lisäsi Kuopion yliopiston laajentuminen Savilahdessa. Sen henkilöstö ja opiskelijat kaipasivat lähelle asuinaluetta.

Kuopion entinen kaavoituspäällikkö HeikkiTegelman kertoo, että Neulamäki oli osa eteläistä kasvusuuntaa jo 1960-luvun lopun suunnittelusta alkaen.

– Ensimmäiset askeleeni suunnittelijana kävelin rintamamiestaloryhmän ohi vuonna 1971.

Osayleiskaavoitus aloitettiin 1975. Alue rakennettiin pääosin 1980-luvulla. Pientalovaltaiselle alueelle haluttiin selkeät kerrostaloryhmittymät, alakeskukset ja elävä keskuspuisto.

– Tavoitteena oli likimääräinen nyt toteutettu alue. Asukasluku on ollut yli 6 000, josta se on nyt hieman pienentynyt asumisväljyyden kasvaessa.

Neulaniemen kärki oli vapaa-aikapalvelujen suunnitelmassa pääasiassa luonnontilainen virkistysalue.

– Se oli Kuopio-perinteen mukaista.

Savilahden osayleiskaavassa tutkitaan nyt rinneasutusta yliopistolta ylös Neulamäkeen.

– Aikoinaan se oli liian rohkeaa ja teknisesti vaikeaa.

Hyvään kasvuvauhtiin päässyt Kuopio tarvitsee lisää elintilaa. Savilahden jälkeen rakentaminen levittäytyy Neulamäeltä Neulaniemeen. Kaavoitusinsinööri Timo Kortelainen toteaa, että niemen säilyttämisestä virkistysalueena on ollut kovaa ääntä.

Kolme vaihtoehtoista rakennemallia pyritään esittelemään kaupunginhallitukselle helmikuussa, ja ne julkaistaisiin kevättalvella. Neulaniemen kaavaluonnos laaditaan palautteen pohjalta.

– Luonnos on tarkoitus saada nähtäville viimeistään alkusyksyllä.

Etuina ovat keskustan läheisyys ja erinomaiset virkistysalueet.

– Asuinalueena Neulaniemi on helmi.

Asukasmäärä on supistettu aiempaa maltillisempaan 4 000–6 000:een. Itärannalle tulee pääalue, jonka eteläosa kytketään lähelle Neulamäkeä. Kerrostaloja rakennettaisiin ainakin Hukanniemeen ja Pieneen Neulalahteen sekä molemmin puolin niemen kärkeä Telaniemen kohdalle.

Pienen Neulalammen lounaispuolellekin aiotaan mennä, jolloin latupohjia pitänee siirtää talojen tieltä.

Niemen kärjestä Kolmisoppeen on suojelu- ja virkistysalueita noin 750 hehtaaria, josta 102–122 hehtaaria aiotaan rakentaa.

Kortelainen kiistää niemen virkistyskäytön tuhoamisen.

– Maisema toki muuttuu ja totutut reitit joiltakin osin. Tervaruukista alaspäin oleva Vuorilammen alue jää kokonaan entiselleen.

Luonnoltaan kauniin virkistysalueen puolustajat pelkäävät, että asutus vie hiljaisuuden mennessään. Kortelaisen mukaan melumallinnukset tehdään, kun tiet on saatu kaavassa paikoilleen.

Tegelmanin mielestä olevia loma-asuntoalueita voidaan taitavasti tehtynä muuttaa tehokkaampaan käyttöön.

– Sisempänä asuville tulee jättää rantoja virkistyskäyttöön.

Seudun alkuperäinen asukas ei pidä asutuksen laajentamisesta Neulaniemeen.

– Joku kohta Kuopiossa pitäisi jättää repostelematta. Neulaniemi on ihmisille melkoinen liikunta- ja kuntoilupaikka. Jos sitä ruvetaan rakentamaan, aika pieneksi menee, Matti Vehviläinen toteaa.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut