Huimaus on useimmiten taustaltaan hyvänlaatuinen sairaus

Karita Hentunen, Maiju Karhunen

Keinuttaa, tasapaino on hukassa, tekee mieli istua tai ottaa seinästä tukea. Pahimmillaan huimaus on sitä, että ei edes pysy pystyssä. Lievimmillään huippaava olotila menee ohi yhtä nopeasti kuin on tullutkin.

Vaivana pienikin huimaus voi tuntua inhottavalta ja hankalalta. Huimaus on yleinen oire, jonka takia hakeudutaan lääkäriin, kirjoittaa Karjalainen.

– Sitä esiintyy paljon ja ihan kaikenikäisillä ihmisillä. Vajaa kaksi prosenttia nuorista aikuisistakin kärsii tasapaino-ongelmista. Oirehdinta lisääntyy iän myötä – huimausta on yli 30 prosentilla ikäihmisistä, dosentti, neurologian erikoislääkäri Anne Koivisto Kuopion yliopistollisen sairaalan Neurokeskuksesta kertoo.

Kun puhutaan huimauksesta lääketieteellisessä mielessä, tarkoitetaan tasapainoa aistivan tai korjaavan järjestelmän vikaa. Huimausta voivat aiheuttaa myös lääkkeet tai päihteet, jotka häiritsevät tasapainojärjestelmän toimintaa.

– Huimauksen taustalla ei yleensä ole pahanlaatuista sairautta tai tilaa, vaikka oire olisikin hankala.

Huimausta muistuttava oire, pyörrytys, voi puolestaan johtua alhaisesta verenpaineesta.

– Erona huimaukseen nähden on, että pyörrytykseen ei liity tasapainoelinten vikaa, vaan verenpaine laskee äkillisesti eri syistä johtuen, ja tasapaino, jopa tajunta, voi hetkeksi mennä.

Korvaperäistä huimausta aiheuttavat monet syyt. Korvaperäiset huimaukset aiheuttavat yleensä pyörittävää, karusellimaista huimausta sekä pahoinvoinnin tunnetta. Korvaperäinen huimaus voi olla hyvin rajuakin.

Yleinen korvaperäisen huimaukseen syy on hyvänlaatuinen asentoriippuvainen huimaus. Se johtuu korvan tasapainoelimen ongelmasta.

– Tyypillisesti oirehdinta alkaa kylkeä kääntäessä huimaavaan tunteeseen heräämiseen. Maailma tuntuu pyörivän ja asennon vaihdokset pahentavat oiretta. Paikallaan olo puolestaan hieman helpottaa oloa, Anne Koivisto kuvaa.

Tällaista oirehdintaa voi tulla kaikenikäisille.

Suurin osa hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta kärsivistä potilaista toipuu kolmen kuukauden sisällä. Pahin oirehdinta vie muutamia päiviä tai viikkoja. Oire voi myös uusia.

Asentohuimausta hoidetaan Epleyn menetelmällä, joka on helppo asentohoitosarja.

Huimauksen taustalla voi olla neurologinen eli hermostollinen syy. Neurologinen syy ei välttämättä ole vakava.

Huimaukseen hyvin yleinen selitys on esimerkiksi asentotuntoinformaation häiriö. Tällaisesta syystä voi ilmaantua huimausta esimerkiksi silloin, kun niska-hartiaseudun lihakset ovat jumissa. Tuolloin niskan asentoa aistivat hermopäätteet lähettävät keskushermostoon virheellistä tietoa niskan liikkeistä.

Niskahartiaseudun jännittyneisyydestä johtuvaan huimaukseen liittyy keinuttava tunne, epävarma olo ja pienistäkin päänliikkeistä voi tulla yhtäkkinen keikauttava tunne.

– Huimauksen ohella voi olla muitakin oireita kuten käsien puutuminen, jota helpottaa käsien ravistelu. Staattiset asennot voivat lisätä oireita. Myös lihasjännityspäänsärkyä voi ilmetä.

– Yleislääkärikin tai työterveyslääkäri helposti tunnistaa tämänkaltaisen huimauksen oireiden perusteella.

Niskahartiaseudun lihasjännityksestä johtuvan huimauksen hoidossa on tärkeää löytää ongelman aiheuttaja.

– Usein syynä on stressi tai mielialaongelmat – niihin pitäisi pureutua. Selitys voi löytyä myös työergonomiasta johtuvasta niskarasituksesta. Myös purentaongelmat on syytä ottaa huomioon.

Jos taas kaatava huimaus alkaa äkillisesti ja siihen liittyy muita neurologisia oireita, kuten raajojen kömpelyyttä, puheen puuroutumista tai tajunnan menetys, taustalla voi olla aivoverenkiertohäiriö. Tällöin kannattaa hakeutua lääkäriin välittömästi.

Ikääntyessä tasapaino-ongelmaan voi olla useita syitä. Korvan tasapainoelimen ongelmien ja niskahartiaseudun lihasjännityksen lisäksi oireita aiheuttavat keskus- ja ääreishermoston sekä silmäpohjan rappeutuminen.

– Rappeumaa eli ikämuutosta ei saada pois. Huimaus sekä tietynlainen kompurointi pysyvät jossain määrin koko ajan mukana, Anne Koivisto kertoo.

Ikäihmisiä voidaan toki auttaa monin tavoin. Tilanne ei ole mitenkään toivoton.

Esimerkiksi kaihi kannattaa hoitaa, sillä hyvä näkö lisää kykyä liikkua. Rentouttavat hartiahoidot, venyttelyt ja omaehtoinen asento- ja tasapainoharjoittelu sekä liikunta vaikka rollaattorin kanssa ovat hyväksi. Neuvoa kannattaa kysyä fysioterapeutilta.

– Lääkitystä tulee mahdollisuuksien mukaan katsoa sillä silmällä, ettei verenpaine pääse pystyasennossa liian matalalle. Liian alhainen verenpaine ja siitä johtuva pyörrytys lisäävät ikäihmisten kaatumisriskiä.

Ennen kaikkea käsillä tulee olla apuvälineitä.

– Suosittelen jatkuvista tasapaino-ongelmista kärsiville ikäihmisille fysioterapeutin kotikäyntiä apuvälinetarpeen ja kodin muutostöiden tarpeen arvioimiseksi. Kotona tulisi olla muun muassa tukikahvoja, korokkeita ja liikkumisen apuvälineitä, kuten kävelykeppejä tai rollaattori, tilanteen mukaan.

Lievimmillään huimaus tai paremminkin pyörrytys on kansankielessä sitä, kun esimerkiksi seisomaan noustessa hetkellisesti tuntuu, että tasapaino pettää.

Tämä johtuu verenpaineen laskusta. Tila menee nopeasti ohi, kun hermosto korjaa tilanteen, eli syke ja verenpaine nousevat, kun asentoa pidetään yllä.

Pyörtymistä ennakoivia tuntemuksia ovat silmissä sumeneminen, hikoilu ja epämiellyttävä oksettava tunne. Kasvot ovat kalpeat.

Pyörtymisen yhteydessä ihminen menettää tajuntansa hetkeksi, mutta se palaa nopeasti, kun pyörtynyt on pitkällään ja hänen jalkansa nostetaan ylös. Pyörtymistä esiintyy usein myös nopean kasvun vaiheessa murrosiässä.

Tasapainon menettämisen tunnetta voi esiintyä myös psykologisista syistä vaikkapa paniikkihäiriön tai korkeanpaikankammon takia.

Toisaalta yksilölliset psykologiset tekijät vaikuttavat elimellisestä syystä johtuvaan huimauskokemukseenkin.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut