Hyttyset ovat tärkeitä luonnon kannalta

Moni tuntee inhoa joutuessaan hyttysen pistämäksi tai paarman puremaksi.

Silloin ei tule ajatelleeksi, että kaikilla lajeilla on paikkansa ja tehtävänsä luonnossa, kirjoittaa Karjalainen.

Ilman vesissä eläviä selkärangattomia kaloilla ei olisi ruokaa, ja kukat eivät kukkisi ilman pölyttäviä hyönteisiä.

Nilviäiset ja monenlaiset madot möyhentävät karikekerrosta ja ovat pikkulintujen ravintoa. Pölyttäjät, hajottajat, loiset ja pedot ovat kaikki omalla tavallaan merkittäviä ekosysteemin toiminnan kannalta.

Maapallon lajit, niiden elintavat, ravintoverkot ja ekosysteemien toiminnat tunnetaan vielä pintapuolisesti.

Tavallisimmat suomalaisen luonnon ihmiselle haitalliset lajit ovat tärkeitä monesta syystä, eivätkä ne ole olemassa vain ihmistä kiusatakseen.

Ihmisen kannalta harmilliset lajit muodostavat Suomen luonnossa vain hyvin pienen osan lajien monimuotoisuudesta. Ne ovat kehittyneet vuosimiljoonien aikana.

Suomessa on kaikkiaan yli 40000 eliölajia, joista puolet on hyönteisiä, hämähäkkieläimiä ja muita niveljalkaisia.

Saattaa kuulostaa hurjalta, mutta esimerkiksi vaarallinen punkkeihin kuuluva puutiainen (Ixodesricinus) ylläpitää osaltaan luonnon monimuotoisuutta mahdollistamalla monien bakteeri- ja viruslajien esiintymisen ja leviämisen.

Virukset ja bakteerit ovat yhtä lailla osa luonnon moninaisuutta kuin vaikka linnut ja alligaattorit. Borrelia-bakteerin näkökulmasta puutiainen pelaa luonnossa hyvin tärkeätä roolia.

Hyttyset (Culicidae) ovat esimerkiksi hyönteissyöjälintujen ja lepakoiden tärkeätä ravintoa.

Aikuinen lentävä hirvikärpänen (Lipoptenacervi) maistuu monille linnuille. Koteloiduttuaan maahan hirvikärpäset päätyvät taas usein päästäisten ja maassa elävien petohyönteisten ynnä muiden ravintolistalle.

Esimerkiksi pelottavina pidetyt hämähäkit, jotka kuuluvat hämähäkkieläimiin (Arachnida), ovat petoja, jotka osaltaan säätelevät hyönteiskantoja.

Olipa ruokapöydässä kasvi- tai liharavintoa, sen edellytys on, että kasvit pölyttyvät. Osa kasvilajeista toki pölyttyy tuulen avulla.

Monet ihmistä kiusaavat lajit, kuten hyttynen ja paarma (Tabanidae), pölyttävät kasveja.

Suomesta on löydetty kaikkiaan noin 40 hyttyslajia ja saman verran paarmalajeja.

Molemmissa hyönteisheimoissa ainoastaan naaraat imevät verta. Koiraat puolestaan imevät kasvien mettä.

Myös Suomessa on havaittu viime vuosina merkittävien pölyttäjähyönteisten vähenemistä.

Suomessa elää noin 1500 punkkilajia, joista suurin osa on hyvin pienikokoisia maaperäeläimiä.

Maassa elävistä punkeista suurin osa on niin pieniä, ettei niitä juuri näe paljain silmin.

Pienet maaperäpunkit ovat hajottajaeliöitä, jotka sienten, bakteerien ja sukkulamatojen ohella hajottavat orgaanista ainesta, kuten puita, lehtiä ja eläinten raatoja.

Ainoastaan puutiainen ja taigapuutiainen (Ixodespersulcatus) molemmat levittävät ainakin borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta.

Lähde: Eläintieteen dosentti ja Turun yliopiston biologian laitoksen varajohtaja Ilari E. Sääksjärvi.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut