Mustelmat kansiin karjalan ja suomen kielellä

Iikka Taavitsainen

Arkkipiispa Leo virnistää sen näköisesti, että tätä kysymystä hän odotti. Pakko silti kysyä: miksi arkkipiispan tiistaina julkaistun muistelmateoksen nimi on Mustelmat?

– Se on karjalan kieltä ja tarkoittaa muistelmia, arkkipiispa Leo hörähtää.

– Tietysti halusin pelata myös kaksoismerkityksellä, eli on muistelmat ja mustelmat. Ne mustelmat ovat sitä, että omaa ihoaan voi lukea kuin päiväkirjaa, siitä löytää törmäyksen ja elämän merkkejä. Ja siellä muistelmissa oli myös mustelmia, lapsuuden vahinkoiskuja vasarasta.

Mustelmat koostuu karjalan- ja suomenkielisistä proosarunoista, joissa käydään läpi arkkipiispa Leon vanhempien ja hänen itsensä tarinaa. Kimmoke kirjoittamiseen tuli viime lokakuussa, kun lapsenlapsi Katariina syntyi maailmaan.

– Olin kirjoittanut vähän toisenlaista tekstiä, mutta Katariinan syntymä käänsi teeman tähän. Elämä menee niin, ettei ole ollut aikaa kertoa kaikista asioista. Halusin kertoa hänelle ja toisaalta myös tyttärelleni, millaista elämä oli sotien jälkeen Pielavedellä. Se aika elää korvieni välissä karjalan kielellä, ja ajattelin, että nyt on sopiva aika kirjoittaa se ulos juuri sellaisenaan.

 

Muistelmateoksen kirjoitusprosessi sujui nopeasti, aloituksesta valmiiksi kirjaksi yhdeksässä kuukaudessa. Arkkipiispa Leo iloitsee, että juuri tällä hetkellä tekstit pulppuavat hänestä.

Työtä hän teki vanhanaikaisesti kynällä ja paperilla.

– Se tuli aina kerralla siihen.

– Uskonnollinen työ tahtoi viedä kaiken ajan, päivät ja illat. Mutta onneksi minulla oli yöt runojen kirjoittamiseen.

Tekstiä syntyi sekä suomeksi että karjalaksi.

– Hieman enemmän suomeksi, arkkipiispa myöntää.

– Ja siitä muotoiltu sitten karjalaksi.

Läpi kirjan kielet soljuvat aukeamilla tasavertaisina. Arkkipiispalle on kuitenkin selvää, kumpi kielistä soi kauniimpana.

– Karjalan kieli on rikkaampaa, siinä on enemmän kuvaavia sanoja. Olen joissakin kohdissa käyttänyt samasta suomalaisesta sanasta useampaa karjalan kielen sanaa vain näyttääkseni, että asian voi ilmaista luovasti. Sillä tavalla karjalan kieli on runollisempi ja suomen kieli jäykempi.

 

Muistelmia kirjoittaessa arkkipiispa Leo joutui useasti miettimään, kuinka paljon on valmis venyttämään henkilökohtaisen rajoja. Hän myöntää, että Mustelmat on joidenkin tekstien osalta hyvinkin henkilökohtainen teos.

Sivuilla esiintyy muun muassa hänen edesmennyt vaimonsa, joka kuoli, ennen kuin tytär oli kahta vuotta.

– Silloinkin, kun kirjoitin niitä vaikeimpia kohtia, joita lukijat eivät ehkä edes ymmärrä, minulla oli luottavainen olo. Muistojen läpikäyminen ei ollut pelottavaa tai rasittavaa vaan rakentavaa. Toki en halunnut mennä tässä kovin pitkälle henkilökohtaiseen.

Arkkipiispa paljastaa, että hänellä on tekeillä toinenkin runoteos, joka on astetta henkilökohtaisempi.

– Se on runoutta, jossa on koko ihmisen elämä: syntymä, kuolema, elämä, rakkaus. Kaikki. Toivottavasti se julkaistaan jossakin kohtaa tulevaisuudessa. Sitä ennen projekteina on kääntää lasten loruja karjalaksi sekä tehdä myös jumalanpalveluskirja karjalaksi.

Puolivuotias Katariina ei vielä osaa itse lukea Mustelmia. Toivooko ukki, että lapsenlapsi oppii karjalan kielen.

– Toivon, että tämä on lapselle mahdollisuus tutustua kulttuuriin. Ei pakote tai velvoite.

 

Suomessa on noin 5 000 karjalan kieltä puhuvaa ihmistä ja noin 25 000 sellaista, jotka ymmärtävät kieltä. Venäjän puolella karjalankielisiä on noin 100 000 henkeä.

Arkkipiispa Leon perustama Karjalan kielen seura on toiminut vuodesta 1995. Sen tehtävä on edistää karjalan kielen ja karjalankielisten asemaa sekä Suomessa että Venäjällä.

Seura on julkaissut jo 40 kirjaa karjalan kielellä. Joukossa on muun muassa Juhani Ahoa ja Tove Janssonin Muumi-kirjoja. Lisäksi seuralta on tullut äänikirjoja.

Vuonna 2009 karjalan kieli sai Suomessa vähemmistökielen statuksen. Lisäksi Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle on karjalan kielen professuuri.

”Mustelmat on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat olla tekemisissä karjalan kielen kanssa”, sanoo arkkipiispa Leo.

Kommentoi

Mainos: Lämpövelho oy

3 syytä, miksi vuosi 2022 on otollisin aika vaihtaa lämmitysjärjestelmä maalämpöön

| Päivitetty

Mainos: Savon Sanomat

Monipuoliset sisältömme odottavat sinua!

| Päivitetty

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut