Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kylätalo pelastui viime hetkellä

Savolaisen laulu kajahtaa Muuruveden eläkeläisten laulamana toisessa huoneessa, kun salin puolella tenavakerhon lapset pyörittelevät värikkäitä vanteitaan. Siinä kiteytyy ajatus, jota Muuruveden kylällä lähdettiin hakemaan: vanhasta nuorisoseuran talosta haluttiin koko kylälle kokoontumistila, paikka johon kaikki ovat tervetulleita.

Sali, missä lapset leikkivät, on sama, missä aikoinaan muun muassa Spede Pasanen ja Tapio Rautavaara ovat pitäneet iltamiaan. Eri aikakaudet näkyvät ja tuntuvat Muuruveden Mantussa joka puolella. Salia kiertävät sodan jälkeen tehdyt maalaukset, ikkunat ovat alkuperäiset, lattiat arvion mukaan 80-luvulta.

Mutta paljon on uuttakin, juuri valmistunutta.

 

Juankoskella sijaitseva Muuruvedenvanha nuorisoseurantalo oli 2000-luvun alussa päässyt romahtamispisteeseen. Talo oli ollut kylmillään ja vähäisellä käytöllä jo vuosikymmeniä. Kyläyhdistys yritti pienillä rahasummilla pitää taloa kasassa, mutta lopulta vaihtoehtoja oli enää kaksi: joko taloon tehdään täysremontti tai sen annetaan kuolla pois.

Remontti alkoi vuonna 2009. Jari Kosonen, yksi remontin aktiivisista puuhamiehistä, kertoo kylätalon olleen siinä kunnossa, että jos kunnostustöitä olisi lykätty vuodellakin, katto olisi todennäköisesti luhistunut.

Nyt, viisi vuotta ja 6000 talkootyötuntia myöhemmin, kylätalo on saatu kukoistamaan. Kosonen, Muuruveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kaija Heikkinen sekä urheiluseura Jyskeen puheenjohtaja Lauri Hämäläinen arvelevat, että kylätalo elää nyt vilkkainta aikaansa.

Kaikki kolme korostavat, että kylätalon remontti oli mahdollista ainoastaan yhteistyön ansiosta.

–Talkoot ovat sellainen juttu, että jo yksikin tehty tunti on hyvä, Hämäläinen sanoo.

Muuruveden asukkaiden kiinnostuksesta yhteisöön kertoo jotain sekin, että kylällä asuu noin 900 ihmistä, ja heistä peräti 230 kuuluu Jyskeeseen.

 

Muuruveden kylätalo saatiin sopivasti viime marraskuussa sellaiseen kuntoon, että joulunavaus voitiin pitää lämpimässä talossa. Myös avointen ovien päivät vetivät paikalle satakunta henkeä.

–Niin paljon kehuivat, että rupesi ihan hävettämään, tuumaa Hämäläinen.

Avointen ovien päivät synnyttivät runsaasti käyttöideoita kylätalolle. Nyt Mantulla toimii säännöllisesti lasten tenavakerhon lisäksi perhejumppa, lavatanssikurssi sekä kuvataide- ja käsityöpiirit. Myös Juankosken näytelmäkerhon Kaunotar ja hirviö -näytelmä pyöri Muuruvedellä.

–Säyneisten kanssa olemme isommankin alueen virkeimpiä kyliä. Tosin nyt ollaan aallon harjalla, ja ihmeitä pitäisi tapahtua, että toiminta pysyy tällä tasolla, Kosonen sanoo.

Ideoita kylätalon toimintaan toivotaan tulevan muualtakin kuin kyläyhdistykseltä ja Jyskeeltä. Avain talon ylläpitoon on riittävä käyttö.

 

Heikkinen kertoo, että Muuruvesi on viime aikoina vetänyt nuoria lapsiperheitä, joilla on juuret Muuruvedellä. Tällainen paluumuuttaja on myös Heikkisen tytär Riitta Heikkinen, joka opiskelujen jälkeen palasi takaisin vanhaan kotipitäjäänsä.

–Ei muualla ole sen kummempaa. Ja Kuopio on sen verran lähellä, että siellä voi tarvittaessa käydä tuulettumassa. Muuruvesikin on mukavan virkeä, Riitta Heikkinen kertoo.

Hän oli käymässä kylätalon tenavakerhossa lastensa Helka ja Hannes Lukkarisen kanssa. Heikkinen kiittelee, että Jyskeeseen on tullut nuorempaa väkeä mukaan, minkä ansiosta lapsille on virikkeitä.

–Kylällä on nyt ollut selkeä piikki piristymisessä.

 

Kylän kaksi puheenjohtajaa, Lauri Hämäläinen ja Kaija Heikkinen, toteavat, että sukupolvien välillä on tottumuseroja.

–Kaijan ja minun ikäluokka on joutunut lapsesta saakka tekemään, eikä se osaa yksinkertaisesti olla jouten. Se pitäisi meidän opettaa näille nuoremmille, Hämäläinen toteaa.

Heikkisestä tuli aktiivinen kylätoimikunnassa, kun hän jäi eläkkeelle.

–Sitä ei vain jäädä eläkkeelle, vaan siinä on omat kipukynnyksensä. Kun on 35 vuotta lypsänyt lehmiä ja sitten muuttaa maatilalta taajamaan, tulee olo, että olenko vielä tarpeellinen. Kylätoiminta on antanut sen puuttuvan palasen. Kun on terve ihminen, miksei sitä sitten tekisi, Heikkinen selvittää.

–Tärkeintä on, ettei hirttäydytä ylätasoon, vaan pienikin tekeminen riittää. Itse pitää tehdä olosuhteita, koska ne eivät tänä päivänä enää tule valmiina, Kosonen lisää.

He jatkavat, että 80-luvulla monet asiat tuntuivat tulevan kuin itsestään. Tilanne oli enemmin niin päin, ettei ollut oikein oikein suotavaa tehdä itse.

–Me vanhemmat ihmiset olemme huomanneet, että ei se yhteiskunta enää niin pyöri, Heikkinen tuumaa.

 

Vielä on vähän tehtävää, ennen kuin kylätalo on valmis. Pihaa pitää kunnostaa ja talon ulkoseinien lautoja vaihtaa. 2015 vuoden puolella on luvassa loppusilaus ja maalaus.

–Talon kanssa on jo ruvennut elämään. Alkaa jo vähän liikaakin tuntua omalta lapselta, Kosonen naurahtaa.

 

Manttu rakennettiin vuonna 1905 nuorisoseuran taloksi. Talo oli nuorisoseuran omistuksessa vuoteen 1940 saakka.

Rakennuksen omistajina ovat olleet myös suojeluskunta 1940–1945 ja manttaalikunta 1945–1954.

Talo oli vuosikymmeniä kylmillään, kunnes sen remontti aloitettiin 2009.

Vielä 2014–2015 tehdään talon ulkopuolisia kunnostustöitä.

Pääosin talkoina tehty peruskorjaus maksaa noin 380000 euroa. Siihen on saatu rahoitus pääasiassa Kotiseutuliitolta. Lisäksi mukana on Leader-rahoitusta, lukuisia lahjoituksia ja urheiluseura Jyskeen omaa varainhankintaa.

Vuodesta 1954 Mantun on omistanut Jyske ry.

Lähde: www.muuruvesi.fi