Elämä on lopulta suuri ironikko

Pekka Kejonen

WSOY 2012. 107 s.

Pekka Kejosen uudessa kokoelmassa, trilogian toisessa osassa Levitaation elkeet todetaan hieman haikean mietiskellen: ”Näen kaiken häkellyttävän selvästi./ Loppu saattaa olla lähellä tai sitten olen vihdoin oppinut katsomaan.”

Katseen sisäinen liike, panorointi, näkemisen nyanssit ja ominaisuudet muistuttavat Aristoteleen filosofisesta kommentista: ”Jos silmä olisi eläin, olisi näkeminen sen ominaisuus”. Kejonen onkin parhaimmillaan visualisoiva runoilija. Hän sanallistaa taiten pysäytyskuvan silmän verkkokalvolle kuin ironisella etäännytyksellä. Runon pitää olla silloin ”niukka, mutta silmillä naurava.” Runossa pitää olla säväreitä ja kiksejä, mausteena jonkin verran ironista huumoria.

Elämänhistorian viillot ja omakohtaisuus runon lähtökohtana ja materiaalina ovat aina olleet Kejosen elämän kommentaarin lähtökohtia. ”Korsi joka katkaisi kamelin selän/ on taloni kurkihirsi.” Parhaimmillaan runosta muodostuukin tällöin levitaatiota, leijumista ja ironista itsetarkkailua, ruumiin ja sielun pakotonta vuoropuhelua, armoa armottomuudessa.

Aikoinaan Kejonen kommentoi ansiokkaasti elämysmaailmasta käsin marxilaista ja sosiaalidemokraattista dialektiikkaa. Nyt hän on siirtynyt hieman enemmän näytelmäkirjailija Henrik Ibsenin viitoittamalle tielle. Ibsen kirjoitti konservatismin ja radikalismin paradoksista: ”Niin ettekö sitten vielä koskaan ole huomannut, että jokaisesta ajatuksesta, kun sen ajattelee loppuun, tulee sen vastakohta esille?”

Kejonen puolestaan kommentoi nykyihmisen uskonnollista tilaa. ”Täydentävätkö vastakohdat toisiaan?/ Uskonto ilman rituaaleja./ Ritualisoitu ateismi.// Ateisti taipuneena polvirukoukseen/ epäuskonsa puolesta.” Hihhuleilla on kylmät hyppynsä, buddhalaisilla levitaationsa, mutta mitä jää kirkkouskovaiselle?

Kejonen on esittänyt mediakeskeisen maailmankuvan kritiikkiä aiemminkin. Nyt hän kirjoittaa: ”Kuvien taakse on katsottava silloin kun itse kuva ei ole/ hämärtämässä tosiolevaa.” Tosiolevaisia kuvia on entistä vaikeampi löytää ja tavoittaa niin televisioruudusta, elokuvasta kuin kirjallisuudestakin.

Kun ”kriitikot ovat opetettuja hiiriä”, silloin analyyseilta ei voi paljon odottaa. Kirjallisuus on turvallisesti paikallaan, muotteja, Hesarin esikoiskirjapalkintoja. Menestys ilmenee toiston pysyvyytenä, kirjallisuuden on vastattava julkisuuden koirakokeisiin. Olet näkysällä, olet olemassa.

Kejonen on anarkisti, joka kapinoi tätä ulkokohtaisuutta vastaan ja luo yksityisyyden legendoja. Onneksi hän kirjoittaa niin hyvin, että hän sanottavaansa ei voida sivuuttaa olankohauksella tai Kejosta itseään savolais-buddhalaisena räksyttäjänä.

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut