Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Musiikillisia kytkentöjä Unkarin kulttuuriin

KUOPION KAUPUNGINORKESTERI Sinfoniasarja V

Kuopion Musiikkikeskus 28.10. Ludwig van Beethovenin Kuningas Stephan -alkusoiton yhteys Unkariin tulee sitä kautta, että sen on Beethoven säveltänyt tuon nimisestä Unkarin kuninkaasta kertovaan August von Kotzebuen näytelmään.

Unkarilaissyntyinen kapellimestari Huba Holloköi rakensi alkusoiton pääilmeeksi juhlallisuuden, jota sävytti myös paikoittainen kiihkeys.

Béla Bartókin Alttoviulukonserton vastaanottamisessa ei kuulija tule toimeen pelkällä klassismi-romantiikan duuri-molli-ajattelulla. Säveltäjältä itseltään kesken jäänyt, Tibor Serlyn täydentämä teos on siis melodian intervallisuhteissa epäsovinnainen ja irtoaa perinteisestä tonaalisuudesta.

Anna Kreetta Gribajcevic aloitti alttoviulullaan yksin, lempeästi, toisaalta hyvin päättäväisellä otteella. Aivan alusta alkaen hänen soittimessaan oli erikoisen laaja, vahva sointi.

Holloköi toi orkesterin mukaan hyökkäävän repivällä soinnilla. Paikoin orkestraatio oli miltei kamarimusiikkimaisen kapea, pääosin kuitenkin laveampi.

II osan alun Gribajcevic aloitti virtuoosisesti ilman mitään kehollisia maneereja, ja loi rikkaan vuolaasti soivalla instrumentillaan elegistä kauneutta. Mutta musiikin sisäinen luonne alkoi muuttua. Sen solisti sävytti miltei absurdiksi, kuin ahdistuksen purkaukseksi. III osa eteni solistin ja orkesterin villinä, pakenevana laukkana.

Kapellimestari Holloköi balansoi kaikkineen konsertossa solistin ja orkesterin keskinäiset voimakkuudet oivallisesti.

Holloköi näytti kyntensä Jean Sibeliuksen I sinfonian tulkinnassa. Ensimmäisen osan vasket hän nosti esiin äreinä ja äkäisinä. Toisen osan alun jouset soivat herkkinä ja kauniina, myöhemmin villinä myrskynä. Kolmas osa oli kuin rykmentin iloista ratsastusta, samalla kaikki hengitti.

Finaali toteutui täytenä draamana. Siihen sisältyi pakahduttavaa tunnekiihkoa, lopussa rauhaa ja hurmaa. Oli jännittävää nähdä, miten Holloköi syttyi itse koko ajan lisää musiikin myötä. Tämä lataus synnytti muusikoissa luottamuksen ja onnellisen kaikki peliin -asenteen.