Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Marita Tiihosen kolumni Valtio rokotejättien puudelina

Tämä siitä seuraa, kun häntä heiluttaa koiraa. Suomi ja Eurooppa on rokotekriisissä. Villakoiran ytimessä valtaa käyttää kansainvälinen lääkebisnes.

Rokotepelastuksen törmäys seinään oli niin raju, että Suomessa kaikki hokevat yhä uudelleen, miksi koronarokotukset eivät etene. Miksi, miksi, miksi? No siksi, kun ei ole rokotteita.

Viesti ei mene millään tajuntaan hyvinvointivaltiossa, jossa kaikki järjestyy yleensä kuin apteekin hyllyltä.

Edes se ei auttanut, että Suomi tilasi rokotteita moninkertaisesti yli oman tarpeensa kuten muutkin rikkaat valtiot.

Kaiken kitinän keskellä on hyvä muistaa, että meillä kriisissä on kyse rokottamisaikataulun viivästymisestä. Suomessa rokotteen saa ennemmin tai myöhemmin toisin kuin maailman slummeissa.

Suomi asettui rokotejonoon EU:n kimppalistalla. Lehtitietojen varassa syntyy epäilys, että EU neuvotteli löperösti rokotesopimuksista. Lääkejätit eivät toimi avoimesti, eivätkä myöskään yhteisen hyvän nimissä. On epäilty, että joku maksoi jossain paremmin kuin EU.

Miksi, miksi, miksi?

Monet tahot varoittivat ennakkoon, ettei seitsemän miljardin ihmisen koronarokotusta saa jättää vain muutamien lääkeyhtiöiden varaan. Koronaa ei hävitetä maailmasta sillä, että vain rikkaimmat länsimaiden kansalaiset rokotetaan.

On käsittämätöntä, että valtiot ovat valmiit pumppaamaan suuria summia lääkekehitykseen, josta bisnes noukkii hedelmät.

Esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -järjestö ja WHO ovat vaatineet lääkeyhtiöiden koronarokotteiden patenttien purkamista, jotta rokotetuotanto saadaan laajasti auki lääketehtaissa myös köyhien maiden kansalaisille.

Sopii kysyä, miksi EU torjui patenttien purun.

Suomi lopetti oman rokotetuotannon vuonna 2003, sillä sitä pidettiin liian kalliina. Kuitenkin jo vuonna 2009 Suomi kilpaili kansainvälisillä markkinoilla saadakseen sikainfluenssarokotteita.

Luulisi koronaepidemian herättävän Suomen päättäjät huomaamaan, että kalleus on suhteellista, ja kotimainen rokotetuotanto suuri mahdollisuus.

Kuopiossa geeni- ja viruslääkkeitä valmistavalla FinVectorilla on tarvittava teknologia uuden mullistavan rokoteinnovaation valmistamiseen. Halpa, helposti säilytettävä nenäsumute on ihmiskokeita vaille valmis. Taustalla on akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan ja professorikumppaneiden pitkäjänteinen tutkimustyö. Tämä koronarokote on kuitenkin törmännyt rahoitusongelmiin, sillä se on luotu tekijänoikeusvapaalla periaatteella. Sillä on siis hankala tehdä kovaa bisnestä.

On syytä kysyä, miksei valtio ole jo paikalla rahamasseineen. Kun koronatukia on holvattu tolkuttomia summia joka suuntaan, miksei kotimaiseen rokotetuotantoon?

Kirjoittaja on uutistoimittaja.