Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Savon Sanomat 115 vuotta – Lue Juhlalehti!

”Liito-oravaa ei saa satuttaa, vangita tai vahingoittaa”

Suonenjokelaisen Aada Korhosen luontosuhdetta kutittavat erityisesti liito-oravat, nuo siipikurret, metsien batmanit ja harmaat henget. Tuo mystinen liitelijä ja tikutaku on saanut usein Korhosen tarttumaan värikyniin niitä kuvatakseen. Liito-oravan mystisyys on saanut suomalaiset loihtimaan ihka uuden sananlaskunkin: ”Kuu liito-oravasta kesään, puolikuuta koronasta.”

Aada Korhonen muistuttaa, että liito-oravaa pitää suojella tinkimättömästi.

– Sitä ei saa satuttaa, vangita tai vahingoittaa. Valitsin liito-oravan lehtijuttuun sen vuoksi, koska se on tosi kiinnostava ja sitä on mukava katsella, eikä vähiten sen vuoksi, että se on uhanalaisluokitukseltaan vaarantunut, Aada Korhonen kertoo.

Liito-orava syö pähkinöitä, käpyjä, männynsilmuja ja vuosikasvaimia. Liito-oravalla on liitopoimu, joka on etu- ja takaraajojen välissä. Liito-poimun avulla sen onnistuu lentää jopa yli 50 metrin loikkia.

Liito-oravanaaras painaa 150 grammaa ja uros vähän vähemmän eli 125 grammaa. Kesällä se syö ravinnokseen lehtiä, talvella norkkoja. Suomessa sen levinneisyysalue on Kokkola–Kuusamo-linjan eteläpuolinen alue.

– Minusta tosi hienoa ja ainutlaatuista on se, että l. Hännällä ohjaamalla se onnistuu väistämään tiheitä oksistoja, Korhonen kertoo.

Lisääntymispaikoiksi liito-oraville käyvät myös pesäpöntöt.

– Ei avohakkuille, julistaa Aada Korhonen terävin äänenpainoin liito-oravien luontaisia pesimispaikkoja suojellakseen.

Hakkuiden lisäksi liito-oravaa uhkaavat myös silloin tällöin huuhkajat, viirupöllöt, näätä haukka, ja jopa kissat.

– Minä toivon pitkää lentoa liito-oraville Suomen sinisen taivaan alla, Korhonen päättää.

Jutun on kirjoittanut yhdessä suonenjokelaisen Sammalselän koulun neljäsluokkalainen Aada Korhonen ja hänen opettajansa Juha Somerla.