Naali on söpö ja äärimmäisen uhanalainen

Aino Heikkinen tietää, että naali eli napakettu on erittäin uhanalainen laji. Sari Turkka

Juha Somerla, Aino Heikkinen

Sammalselän koulun neljäsluokkalainen Aino Heikkinen on tykästynyt naaliin eli napakettuun. Samalla hän on myös lajista huolissaan.

Nykyään naali on Suomessa niin harvinainen, että sanaa taitaa kuulla enemmän sellaisten asioidenkuin konditionaali, aboriginaali, kriminaali tai Antti Naali yhteydessä.

– Minä valitsin uhanalaisista eläimistä naalin, koska se on niin söpö. Mielestäni naali on vain niin kiva eläin ja sen toinen nimi napakettu kuulostaa kauniilta. Se on äärimmäisen uhanalainen, Suomessa elää vain 6–12 yksilöä. Viimeksi vuonna 2020 yksi pari yritti pesiä, mutta sekin epäonnistui, koska myyrien ja sopuleiden määrä romahti, Aino Heikkinen harmittelee.

Napakettu rauhoitettiin Suomessa sotatalvena 1940, mutta kanta ei ole elpynyt. Onneksi Ruotsissa ja Norjassa suojelutoimenpiteet ovat purreet paremmin. Norjassa vapautettiin luontoon Suomen rajan lähellä pohjoisessa 12 naalia vastikään, ja Suomessa jatketaan niiden ruokintaa.

Aino Heikkinen tietää kertoa, että viimeisin varma tieto naalien onnistuneesta pesinästä Suomessa on 25 viiden vuoden takaa, Utsjoen Paistunturilta vuodelta 1996.

Naalit popsivat myyriä, sopuleita, linnunmunia, eläinten raatoja ja myös marjoja, jos niitä on saatavilla. Sen pesään on hyvin monta sisäänpääsykäytävää.

– Ihmisten ei pitäisi ruokkia kettuja, koska ne ovat pohjoisessa naalin vihollisia, Aino Heikkinen muistuttaa.

Naali on hyvin nopea, mutta pieni eläin. Naali voi saada kerralla pitkälti toistakymmentä poikasta. Ne elävät tundralla ja Suomessa Lapin tuntureilla.

Täysikasvuisen naalin korkeus on 25–30 senttimetriä ja uroksen paino 3,3–8,8 kiloa. Naarailla paino vaihtelee 1,4 ja 3,2 kilon välillä. Se on kettua pienempi koiraeläin.

– Naali on Suomen uhanalaisin nisäkäs ja sitä pitää kaikin keinoin suojella, Aino Heikkinen painottaa.

Naali on talvella valkoinen ja kesällä ruskeanharmaa. Sen korvat eivät palellu helposti, vaikka ne ovat lyhyet ja pyöreäpäiset. Naalilla sanotaan olevankin maailman lämpimin karvapeite talvella.

Aino Heikkinen tahtoo kutittaa lukijan uteliaisuutta ja kysyykin, millä kielillä naali tunnetaan seuraavilla nimillä: fjellrev, fjällräv, svaale, njalla, polaarrebane, zorro polar, arctic fox ja Polarfuchs (vastaus jutun lopussa).

– Naalin piirtäminen ja sen elämään tutustuminen oli minusta oikein kivaa. Saimme oppitunneilla tehdä töitä pienessä ryhmässä, ja se olikin sopivaa vaihtelua kevään koeviikkojen rumbaan, Heikkinen kertoo.

Jutun on kirjoittanut yhdessä suonenjokelaisen Sammalselän koulun neljäsluokkalainen Aino Heikkinen ja hänen opettajansa Juha Somerla.

Naali eri kielillä: fjellrev (norja), fjällräv (ruotsi), svaale (eteläsaame), njalla (saame), polaarrebane (viro), zorro polar (espanja), arctic fox (englanti), Polarfuchs (saksa)

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut