Uhanalaisten eläinten kohtalot harmittavat Sammalselän koulun neljäsluokkalaisia

Suonenjoen Sammalselän koulun neljäsluokkalaiset tutustuivat uhanalaisiin eläimiin. Aada Korhonen (vas. ) valitsi liito-oravan, Lotta Hassinen jääkarhun, Aino Heikkinen naalin ja Anni Kauppinen norpan. Sari Turkka

Juha Somerla, Lotta Hassinen

Koronapandemian aikana kotieläinten määrät Suomessa ja maailmalla ovat lisääntyneet. Toisaalta uhanalaisten ja vaarantuneiden eläinlajien tilanne ei ole parantunut ponnisteluista huolimatta.

Sammalselän koululla Suonenjoella neljäsluokkalaiset ovat olleet eläinopin tunneilla antennit pystyssä ja kanavat auki, kun opettaja Juha Somerlan johdolla on eläimistä lähellä ja kaukana luettu, opiskeltu ja keskusteltu. Eläinten sananlaskut ”lämpö menee harakoille”, ”rahaa on, vaikka lampaat söisi” tai ”äänellään se variskin laulaa” ovat saaneet lihaa luun ympärille, kun on vakavoiduttu eläinten kohtaloiden äärelle.

Cobra Kai koukuttaa poikakolmikkoa

Lotta Hassisen sydäntä lähellä ovat viime kuukausina olleet jääkarhut.

– Valitsin lehtijuttuun nimenomaan jääkarhut siksi, koska ne ovat söpöjä, mutta kovasti uhanalaisia, enkä halua niiden kuolevan sukupuuttoon, Hassinen pohtii.

Jääkarhuja elää Venäjän pohjoisosissa, Yhdysvalloissa läntisessä ja pohjoisessa Alaskassa, Kanadan arktisilla alueilla sekä Pohjois-Siperiassa. Viimeisimmän tarkan laskelman mukaan niitä on olemassa vielä yli 20 000 yksilöä, joista Kanadassa 60–80 prosenttia.

”Liito-oravaa ei saa satuttaa, vangita tai vahingoittaa”

Jääkarhut ovat uhanalaisuusluokituksessa arvioitu vaarantuneeksi, mutta viime vuosina määrä on ilahduttavasti kääntynyt nousuun. Jääpeitteen vähentyessä ja avoveden lisääntymisen vuoksi hukkuneita jääkarhuja löytyy kuitenkin yhä useammin.

– Jääkarhujen kohtalot harmittavat kovasti ja käyvät sydämeeni, Lotta Hassinen kertoo

– Onneksi ravintoa, kalaa ja hylkeenpoikasia on riittävästi tarjolla. Valkoinen turkki on oivallinen apu saalistuksessa lumen ja jään ympäröivillä seuduilla. Jääkarhut ovat tosi taitavia ja nopeita liikkumaan. Osin ravakerroksen ansiosta ne ovat yhtä ketteriä maalla kuin vedessä. Ne pystyvät uimaan kymmenen kilometriä tunnissa ja monta päivää peräjälkeen, hän jatkaa.

Naali on söpö ja äärimmäisen uhanalainen

Kylmillä alueilla viihtyvät jääkarhut pysyvät lämpiminä pääosin paksun, 11 senttimetriä paksun rasvakerroksen avulla.

Ravintona jääkarhuilla ovat hylkeiden lisäksi linnunmunat, kalat, pienet nisäkkäät ja hädässä jopa kasvillisuus. Ne voivat kuitenkin elää ilman ruokaa montakin viikkoa. On sanottukin, että jääkarhut syövät silloin, kun merijäällä voi jotakin metsästää. Hylkeenpoikasia on parhaiten saatavilla syksystä alkukesään.

Jääkarhut ja ihmiset voivat tulla myös toimeen keskenään. Lotta Hassinen kertoo aiheesta esimerkin:

– Kanadassa Manitobassa Churchillin kaupunki on jääkarhujen vaellusreitin varrella. Niinpä kaupunkilaiset odottavat kuin paraatia, kun jääkarhut vaeltavat katsojien ihaillessa vaellustaan kohti Hudsonin lahtea.

– Voi, jospa saisin joskus olla mukana vaellusta seuraamassa, suonenjokelainen neljäsluokkalainen unelmoi.

Jutu n o n kirjoittan u t Sammalselän koulun neljännen luokan oppila s Lotta Hassinen ja hän en opettajansa Juha Somerla yhdessä.

Anni Kauppinen on seurannut talvella saimaannorpan elämää

Kommentoi

Mainos: Savon Sanomat

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin

Mainos: Pihlajalinna Kuopio

Kirkkaampi hymy suuhygienistin vastaanotolla

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut