Saimaannorppa on sisukas suomalainen. Se on vuosien saatossa piirtynyt melkeinpä kansanhuviksi Juha ”Junnu” Vainion laulun Vanhoja poikia viiksekkäitä kautta.
Norppalive on saanut 1,2 miljoonaa eläinten ystävää kurkkaamaan tuon pienen hylkeen olemassaoloa ja päivittäisiä rutiineja.
– Tuntuu varmaan hiukan oudolta ne syyt, miksi valitsin tutkittavakseni juuri saimaannorpan. Kun sitä katselee, tulee jotenkin surullinen olo. Se johtuu saimaannorpan uhanalaisuudesta, Anni Kauppinen kertoo.
Norppien määrä on viimeisen laskelman mukaan noin 430 yksilöä.
– Onneksi olen saanut lukea, että Pohjois-Saimaalla ja Puruvedellä kanta on vahvistumaan päin. Kalastuskiellot ja ihmisten apu lumikinosten kasaamisessa ja pesien suojelussa on auttanut tosi paljon, Kauppinen iloitsee.
Norppa on 130–145 senttimetriä pitkä ja painoa sillä on 50–90 kiloa. Pääravintoa ovat ahvenet, särjet, muikut ja kuoreet. Saimaannorppa on hyvin sopeutunut vesielämään. Maalla se käy vain vierailemassa.
– Älykkyydeltään saimaannorpan sanotaan olevan koiran tasolla, Anni Kauppinen paljastaa.
Talvella norpille ovat tärkeitä hengitysaukot jäässä. Jäiden lähdön jälkeen norpat tulevat rantakiville karvanvaihtoon.
Aikuinen norppa on tummanharmaa ja sillä on selässä rengaskuvioita. Poikaset eli kuutit ovat myöskin harmaita.
– Minusta on ollut tosi vastenmielistä kuulla siitä, että ennen sotia saimaannorpan tappamisesta on maksettu tapporahaa, Kauppinen toteaa.
Nykyisin saimaannorppa on Suomen luonnonsuojeluliiton tunnuseläin.