Älä unohda -teos on eräänlainen vappumarssi, joka tosin ei ole marssi vaan pikemminkin spektaakkeli – katso video, joka muistuttaa esittävän taiteen läsnäolon tärkeydestä

Tatu Kemppainen (vas.), Markus Petsalo, Virpi Rautsiala ja Ossi Jauhiainen ideoivat Älä unohda -nimisen teoksen. Aake Roininen
Iikka Taavitsainen

Iikka Taavitsainen

Tänä vuonna vappumarssi ei ole marssi. Työstä ja erityisesti työn tekemisen palosta se kuitenkin kertoo.

Älä unohda -niminen kappale kuvaa tilannetta, jossa esittävän alojen taiteilijat ovat olleet yli vuoden ajan. Polte olisi töihin, mutta esiintyminen yleisön edessä on kielletty. Minä olen ruosteessa, ruosteessa kohtaamaan sinua, laulussa kiteytetään alan odottava tunnelma.

Älä unohda

Kappaleen idean takana ovat savolaiset kulttuuritekijät Virpi Rautsiala, Markus Petsalo, Ossi Jauhiainen ja Tatu Kemppainen. Ajatus taiteilijoiden äänen esiintuomisesta syntyi Rautsialalle jo viime vuoden puolella.

– Kappaleen otsikossa Älä unohda on koko viesti. Olen jo pitkään miettinyt monelta kannalta sitä, mikä on taiteen tila. Kuukausien aikana kirjoitin useasti paperille, että ”olen taiteilija – mikä siis olen”. Siitä ajatuksesta syntyi kappale.

Rautsiala on nähnyt konkreettisesti, millaisen hädän vuosi on tuonut esittäville taiteilijoille. Hän on mukana edistämiskeskuksen taidetoimikuntatyössä paikallisella ja valtakunnallisella sektorilla puheenjohtajistossa.

– Alan tilasta on annettu lausuntoja ja tehty toimikuntien taidepoliittista lausuntaa. Halusin tehdä kuitenkin myös jotakin taiteen kautta, jotta kaikki ymmärtäisivät, mikä on tilanne, Rautsiala kertoo.

Vaikka teos on tehty Savossa, aihe on globaali. Koko maailma on enemmän tai vähemmän kiinni.

Markus Petsalo

Teoksen sävelet ovat Markus Petsalon käsialaa, ja sovituksesta ja orkesteraatiosta vastaavat Jauhiainen ja Kemppainen. Petsalo kuitenkin korostaa, että nelikko on miettinyt kokonaisuutta alusta loppuun saakka yhdessä.

Vaikka haastattelussa on mukana neljä tekijää, kappaleen ja siihen liittyvän videon toteutukseen osallistui kaikkiaan yli pari sataa taiteilijaa.

Mukana on pääosin Itä-Suomesta lähtöisin olevia tai alueella vaikuttavia tekijöitä kuten Sakari Kuosmanen, Tommi Hakala, Heidi Pakarinen, Jukka Eskola, Timo Kämäräinen ja Olli Herman.

Kemppainen laskee, että kappaletta on ollut rakentamassa ainakin sata henkilöä.

– Valtava sessio. Tyylilajina on spektaakkeli, mutta se sopii tähän. Kyseessä on eräänlainen vappumarssi, joukkovoima, Kemppainen kuvailee.

Ei voi ajatella niin, että yksi asia on ylitse muiden ja muut oikeudet voidaan unohtaa.

Tatu Kemppainen

Vaikka teoksessa äänessä ovat pääosin muusikot, videossa mukana on suuri joukko muita esittävän taiteen tärkeitä tekijöitä tanssijoista roudareihin ja kulttuurilaitoksista taidetapahtumiin.

Työryhmän mukaan esille haluttiin myös henkilöitä, jotka osallistuvat esittävän alan tuotantoon, mutta jotka eivät ole fyysisesti läsnä esityksessä. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi koreografit, ohjaajat, säveltäjät ja näytelmäkirjailijat.

– Yleisölle näyttäytyvä esitys on koko työstä jäävuoren huippu, Rautsiala muistuttaa.

– Ehkä videosta voi tulla katsojalle oivallus, että ihmisjoukko, johon esiintymisrajoitukset vaikuttavat, onkin oletettua suurempi, Jauhiainen sanoo.

Kiinnostus teosta kohtaan yllätti tekijät. Kaikki halukkaat eivät ennättäneet mukaan, koska video haluttiin tuoda julki suomalaisen työn päivänä.

Olen jo pitkään miettinyt monelta kannalta sitä, mikä on taiteen tila.

Virpi Rautsiala

– Vappu oli itsestään selvä ajankohta. Kyseessä on työn juhla, ja tällä teoksella haluamme kunnioittaa taidealojen työtä ja tuoda esille sitä julkisuudessakin käytyä keskustelua siitä, mikä on oikeaa työtä, Kemppainen sanoo.

– Vaikka teos on tehty Savossa, aihe on globaali. Koko maailma on enemmän tai vähemmän kiinni, Petsalo muistuttaa.

Suuri kysymys on, miten kulttuurin ja taiteilijoiden arvo koetaan sivistysvaltiossa. Kemppainen sanoo seuranneensa keskustelua kahdelta puolelta.

Päivätyössään ​KYSin palvelukeskusjohtajana sekä vastaavana ylilääkärinä hän on kantanut oman kortensa kekoon epidemian hoitamisessa. Kemppaisen mukaan yhteiskunta on toiminut turvallisuuden ja terveyden edistäjänä, ja hyvä niin.

– Mutta samalla on unohtunut osa muista ihmisoikeuksista, esimerkiksi kulttuuriset ihmisoikeudet ja oikeus työhön. Ei voi ajatella niin, että yksi asia on ylitse muiden ja muut oikeudet voidaan unohtaa, Kemppainen sanoo.

– Minusta meneillään on tärkeä koe, että miten me jatkossa näemme elämämme ja ihmisoikeudet, ja miten arvostamme elämän eri puolia. Erityisesti läsnäolon kysymys on tärkeä, kun kohtaamiset on kielletty.

Voiko musiikilla muuttaa maailmaa? Työryhmä uskoo, että voi.

– Pakkohan siihen on uskoa. Välillä tuntuu, että missään ei ole mitään järkeä, mutta soittamisessa ja laulamisessa on edes vähän, Petsalo sanoo.

Rautsiala toivoo, että kun kohtaamiset ovat jälleen sallittuja, yleisö äänestää jaloillaan kulttuurin puolesta ja täyttää katsomot.

Kemppainen palaa vielä ajatukseen terveydestä. Lääkärinä hän kertoo pohtineensa, että terveyskään ei ole itseisarvo.

– Terveyttä tarvitaan, että pystymme tekemään itsellemme tärkeitä asioita. Ei terveydelle ole muuta käyttöä. Jos elämässä on vain terveyttä, ihminen on kohta sairas, Kemppainen sanoo.

Kun ennen sokerin, rasvan ja verenpaineen katsottiin määrittävän elinvuosien määrää, nykytutkimuksissa näiden rinnalle tärkeään rooliin ovat nousseet elämän sisältö ja se, suhtautuuko elämään ja mahdollisuuksiinsa myönteisesti.

– Ja tässä kappaleessa ja koko projektissa on kyse juuri tästä. Jos elämältä viedään sisältö – taide ja kulttuuri – pois, sillä on ikäviä vaikutuksia terveyteenkin. Ei kulttuurin tarkoitus ole olla lääke tai kuntouttava asia, mutta se tuo elämään sisältöä.

– Eheyttäähän se ihmismieltä ja tunnerekisteriä sangen monella tasolla, lisää Rautsiala.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut