Jukka-Pekka Räsäsen kolumni: Maamme-laulu kajahti ensi kerran 173 vuotta sitten, mutta kansallishymniä siitä ei kaavailtu

Rauhallista helatorstaita ja hyvää Flooran päivää! Toukokuun 13:lla päivällä on paikkansa Suomen kansan historiassa, sillä tällä päivämäärällä 173 vuotta sitten Maamme laulu sai ensiesityksensä.

Vuosi 1848 oli Euroopassa niin sanottu hullu vuosi. Helmikuun vallankumous Ranskassa kuohutti laajalti. Suomessakin laulettiin kaduilla Marseljeesia.

Helsingin ylioppilaat saivat 12 vuoden tauon jälkeen pitää perinteisen Flooran päivän kevätjuhlan, kun yliopiston sijaiskansleri kumosi sen kieltäneen asetuksen.

Kevätjuhlasta haluttiin kansallinen, mutta toisin kuin Ranskassa, sen haluttiin ilmaisevan vastavallankumouksellista mielipidettä. Tarkoitus oli vakuuttaa lojaalisuutta Venäjän keisarille, jotta Suomi välttyisi emämaan jyrkiltä toimenpiteiltä.

Tähän henkeen sopi J.L. Runebergin edellisenä syksynä kirjoittama Vårt Land -runo. Historian dosentti Fredrik Cygnaeus tilasi runoon sävelmän yliopiston laulunopettajalta Fredrik Paciukselta.

Saksalaissyntyinen Pacius ei suunnitellut säveltävänsä kansallislaulua. Hänen mielessään laulun oli tarkoitus vain juhlistaa ylioppilaiden kevätretkeä, joten ote oli kepeä. Paljon kertoo se, että Paciuksella oli aikaa säveltämiseen ja sovittamiseen vain pari päivää.

Paciuksella oli aikaa säveltämiseen ja sovittamiseen vain pari päivää.

Flooran päivänä 1848 Kumpulan kentällä Helsingissä soittokunta aloitti uunituoreen sävelmän ja ylioppilaat yhtyivät siihen. Kertoman mukaan yleisökin innostui laulamaan. Suosio oli ilmeisen suurta, sillä sävelmä oli historiakertomusten mukaan heti esitettävä toisen ja vielä kolmannekin kerran, jolloin Pacius itse nousi johtamaan laulua.

Tapahtumassa nautittiin tiettävästi runsaasti alkoholia, joka lienee vaikuttanut juhlakansan riehakkuuteen. Väki päätyi lopulta kuljettamaan Paciusta riemusaatossa ja heitti tätä ilmaan eläköön-huutojen säestämänä.

Vastaanotto oli siis riemuikas, mutta kansallislaulun asemaan Maamme-laulu nousi toki vasta sitten, kun lauluun saatiin suomenkieliset sanat. Paavo Cajander teki nykyään vakiintuneen käännöksen vuonna 1889.

Laulu esitettiin muuten myös Viron ensimmäisillä laulujuhlilla vuonna 1869. Se iski etelänaapureihinkin, onhan Paciuksen sävelmä myös Viron kansallishymni.

Samoilla laulujuhlilla kuultiin toinenkin kansallistunnetta herättävä suomalainen sävelmä, joka esitettiin nimellä Mu meeles seisab alati.

Me tunnemme sen tietenkin Savolaisen lauluna.

Kirjoittaja on uutistoimittaja.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut