MS-taudin diagnosointi ei käy aina suoraviivaisesti

Saija Kauhanen

MS-tautia sairastaa noin 12 000 suomalaista, ja heistä noin tuhat on 20–30-vuotiaita. MS-tauti onkin nuorten aikuisten yleisin vakava neurologinen sairaus. Vuosittain uusia diagnooseja tehdään 350–400. Tavallisin sairastumisikä on 40 vuotta. Kolme neljästä sairastuneesta on naisia.

– MS-tauti on autoimmuunisairaus, ja naisilla immunologinen järjestelmä on sallivampi kuin miehillä, Neuroliiton kuntoutusjohtaja, professori Juhani Ruutiainen taustoittaa.

Janette Hellbergille, 25, MS-taudin diagnoosi oli helpotus, sillä oudot oireet ja oppimisen pulmat saivat selityksen: "Nyt haluan vain kuntoutua, päästä takaisin opiskelemaan ja valmistua unelma-ammattiini opettajaksi"

Tyypillinen MS-tautipotilas on nuori nainen, jolla on neurologisia oireita, kuten näköhermon tulehdus, kaksoiskuvia tai raajojen toimintahäiriöitä, ja oireet paranevat 1–2 viikossa. Nainen on käynyt ensin perusterveydenhuollon lääkärillä, josta hänet on lähetetty jatkotutkimuksiin neurologille tai silmälääkärille.

– Näin tyypilliset MS-taudin oireet oivalletaan yleensä ensioireista, Ruutiainen sanoo.

Aina taudin diagnosointi ei käy yhtä suoraviivaisesti, kuten Janette Hellbergin kohdalla.

– Jos jokin oire on yleinen väestössä, kuten vaikkapa virtsanpidätysongelmat, ne eivät johda suoraviivaisesti MS-taudin epäilyyn. Toinen tyyppitapaus on henkilö, jolla on ollut jo pidempään jokin vaiva, esimerkiksi selkäkipu. Selkäkipua epäillään iskiastyyppiseksi, ja kun jalka alkaa pettää alta, apua etsitään ortopediltä, vaikka oireiden syy olisikin MS-taudissa.

Tauti etenee kuitenkin hyvin yksilöllisesti, ja oirekuva on moninainen.

Epätyypillisissä tapauksissa potilaan onni on, jos hänelle tehdään jossain vaiheessa neurologisia testejä.

– Niiden perusteella voidaan sitten päätyä oikeaan diagnoosiin.

Täsmätestiä MS-taudin diagnosointiin ei ole, vaan neurologi tekee diagnoosin oirekuvan ja tutkimusten perusteella. Diagnoosi varmistetaan aivojen ja selkäytimen magneettikuvauksella sekä selkäydinnestetutkimuksella. Diagnosointiin on laadittu maailmanlaajuiset kriteerit: yksi muutos aivoissa ei riitä, vaan tarvitaan useampia muutoksia tyyppipaikoissa.

Ruutiaisen mukaan magneettitutkimus mullisti MS-taudin diagnosoinnin 1990-luvulla.

– Sitä ennen diagnoosia ei voitu tehdä ennen toista pahenemisvaihetta ja selkäydinnestenäytettä. Magneettikuvauksen myötä diagnoosien tekeminen on aikaistunut hurjasti.

Myös lääkkeet ovat kehittyneet. Lääkitys aloitetaan mahdollisimman nopeasti, ja kuntoutus on tärkeä osa hoitoa.

Suurin osa potilaista sairastuu aaltomaiseen MS-tautiin. Pahenemisvaiheita tulee ja menee, ja välillä eletään normaalia elämää. Noin 10–15 prosentilla tauti on alusta alkaen etenevä. Tauti etenee kuitenkin hyvin yksilöllisesti, ja oirekuva on moninainen. Moni pystyy elämään hyvää elämää ja käymään töissä. Elinaikaa tauti alentaa noin 5–6 vuodella.

– Ennusteet ovat koko ajan paranemassa, ja MS-potilaiden tulevaisuus näyttää entistä valoisammalta, kertoo Ruutiainen, joka on seurannut MS-taudin tilannetta jo 1970-luvulta.

Kommentoi

Mainos: K-Citymarket Päiväranta ja K-Citymarket Kolmisoppi

Anna ajallesi arvoa - kaikki ostokset yhdellä kertaa Kuopion K-Citymarketeista. Kaupungin laajimmat valikoimat valitaan huolella ja ammattitaidolla

| Päivitetty

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut