”Ääniviestit ovat niin näppäriä” – tutkija uskoo ääni- ja videoviestien ohittavan tekstiviestinnän suosiossa tulevaisuudessa

Matti Hyttisen (vas.) ja Iiris Lindroosin perheessä lapset Essi Lindroos ja Ossi Korhonen ovat tehokkaita ääniviestien käyttäjiä. Yleensä asia tulee sanottua yhdessä viestissä. Kimmo Kirves

Helen Hyttinen

WhatsApp kilahtaa, mutta puhelimen näytölle ei ilmestykään luettavaa viestiä vaan ilmoitus saapuneesta ääniviestistä. Ääniviestit jakavat mielipiteitä selvästi: jonkun mielestä ne ovat käytännöllisiä, kun näytön näpyttelyyn ei ole aikaa tai mahdollisuutta. Jotakuta toista taas ärsyttää ottaa vastaan viestejä, joita ei voi purkaa tilanteessa kuin tilanteessa.

Bussia työkseen ajava Susanna Suomalainen, 30, alkoi käyttää ääniviestejä huomattuaan, ettei yhteydenpito ystäviin onnistunutkaan uudessa työnkuvassa tekstaamalla. Hän työskenteli kymmenen vuoden ajan rakennusmaalarina, mutta kouluttautui uudestaan säilöntäaineallergian puhkeamisen vuoksi. Hän aloitti Länsilinjojen kuljettajana heinäkuun lopussa.

Suomalaisella on nappikuulokkeet korvassa, ja tilaisuuksia viestittelyyn tulee pitkän työvuoron aikana, kun bussi käy reitin kääntöympyrässä.

– Siinä on muutama minuutti aikaa. Ääniviestit ovat helpottaneet yhteydenpitoa kavereihin ja sukulaisiin paljon. En ollut ikinä ennen käyttänyt ääniviestejä, mutta ne ovat niin näppäriä, että ovat tulleet jäädäkseen. Ajaessa en voi olla puhelin kädessä, joten ensimmäisen työviikon jälkeen ryhdyin laittamaan ääniviestejä ja pyysin kavereita lähettämään vain niitä, hän kertoo.

Ääniviesteistä on tullut Susanna Suomalaiselle nopeasti korvaamattomia, vaikkei hän ennen ollut niitä käyttänyt. Marko Puumalainen

Ääniviestittelylle on ollut tarvetta Iiris Lindroosin, 32, ja Matti Hyttisen, 38, perheessä, sillä ekaluokkalainen Essi Lindroos, 7, ei osaa vielä lukea. Essi sai ensimmäisen puhelimensa tämän vuoden toukokuussa syntymäpäivälahjaksi, ja siitä lähtien ääniviestit ovat olleet tiiviissä käytössä.

– Käytön helppous on nyt tavoitteena, jotta asian saa perille. Meillä on lasten kanssa käytössä WhatsApp, koska siinä on yksinkertainen softa, Hyttinen kertoo.

Perheen äiti myöntää vastaavansa lasten viesteihin joskus vahingossa tekstimuotoisesti unohtaessaan, ettei tytär ole vielä lukutaitoinen.

– Silloin Essi hyvin äkkiä äsähtää, että äiti, mä en muista! Iiris Lindroos naurahtaa.

Turhaan Essi Lindroos ei viestejä lähetä, mutta joka ilta hän toivottaa mummille, mummolle ja tädilleen hyvät yöt ääniviestitse.

– Essi on kyllä kouluttanut isovanhempia hyvin tähän ääniviestien käyttöön, Iiris Lindroos toteaa.

Ihan aina kaikki viestittely ei suju, kuten toivoisi.

– Yksi kaveri vähän aikaa sitten vain höpötti kaikkea, enkä saanut koko viestistä mitään selvää, Essi puuskahtaa.

Essi viestittää kavereilleen vähemmän kuin isoveljensä.

– Höpöttelen kuulumisia kavereiden kanssa pitemmästi, muuten laitan tosi lyhyitä viestejä. Minimi ääniviestille on ollut joku viisi sekuntia ja maksimissaan kaksi ja puoli minuuttia, Ossi Korhonen, 10, muistelee.

Susanna Suomalainen viestii perheen ja ystävien kanssa työpäivän aikana ääniviestein, mutta vapaa-ajalla myös tekstimuotoiset viestit ovat puolittain käytössä. Marko Puumalainen

Viestinnän yliopistonlehtori Sanna Ala-Kortesmaa Tampereen yliopistosta kertoo, että erään tutkimuksen mukaan keskimääräinen ääniviestin pituus on 15 sekuntia. Hän pitääkin mielenkiintoisena sitä, että uudet teknologiat tarjoavat mahdollisuuden viestintästrategioiden kehittämiseen tiiviimpään suuntaan. Asioita voi ilmaista tiiviimmin, kun on todennäköisempää, että vastaanottaja ymmärtää viestin lähettäjän tarkoittamalla tavalla.

– Vuorovaikutustilanteissa tärkeää on myös tilanteessa luotava suhde, ei pelkkä välitettävä asia. Ääni- ja videoviesteissä viestintävihjeet, kuten äänensävy ja ilmeet ovat luettavissa, joten ne muistuttavat enemmän kasvokkaista viestintää. Mitä rikkaampaa viestintä on, sen luonnollisemmalta se tuntuu, Ala-Kortesmaa selittää langan päässä.

Viestintävihjeiden vuoksi ääniviestit luovat yhteyden vuorovaikutustilanteessa varmemmin kuin tekstimuotoiset viestit. Ääni- ja videoviestit tarjoavat Ala-Kortesmaan mukaan tekstiviestejä paremman mahdollisuuden rakentaa sosiaalisen läsnäolon ja kuulumisen tunteen, ja siksi uudet viestintätavat ovat niin suosittuja juuri nuorten keskuudessa.

Ääniviestit Susanna Suomalainen käy yleensä kuuntelemassa reitin kääntöympyrään päästyään bussin keulan edessä. Marko Puumalainen

Yleisesti ottaen Ala-Kortesmaa näkee ääniviestien käytännöllisyyden syynä niiden suosioon.

– Lähettäjä lähettää viestin, kun haluaa, ja vastaanottaja kuuntelee sen, kun haluaa. Koska viestintä ei ole synkronista, kuten puhelussa, ehtii myös miettiä, miten asiansa sanoittaa. Se voi säästää riitatilanteissa isoiltakin leimahduksilta, hän toteaa.

Huonoja puolia voivat olla äänittämisen tai kuuntelun hetkellä tapahtuvat ympäristön häiriöt, yksityisyyden varmistamisen vaikeus sekä viestin sisällön ennalta arvaamattomuus.

Hänen mukaansa ääni- ja videomuotoinen viestintä saattaa kätevyytensä ja sosiaalisuutensa ansiosta tulevaisuudessa hyvinkin ohittaa tekstiviestit käytössä, mutta nähtäväksi jää, milloin se tapahtuu.

Ääniviestit

Paljon asiaa lyhyessä ajassa

Useissa eri mobiileissa viestisovelluksissa voi lähettää ääni- tai videoviestejä tai soittaa videopuheluita.

Yleisimpiä ääniviestittelyssä käytettäviä sovelluksia älypuhelimissa ovat WhatsApp, Snapchat ja Facebook Messenger.

Esimerkiksi WhatsAppissa on toiminto, jolla kuunneltavan ääniviestin nopeutta voi lisätä, jotta viestin purkaminen käy pikemmin.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut