Pyhimykset päivittyivät nykyaikaan nilsiäläislähtöisen Katja Kouvalaisen kuvittamana ja Varpaisjärveltä lähtöisen olevan Marianne Kiskolan kirjoittamana – "Empatia on ihmisen supervoima"

Joensuulainen kuvataiteilija Katja Kouvalainen kuvitti 24 pyhimystä pahan päivän varalle digimaalauksillaan. Juha Inkinen

Miia Hartikainen

Empatia on ihmisen supervoima. Nykypäivänä ihmistä puhuttelevat samat asiat kuin mitä pyhimykset ovat puhuneet henkensä uhalla, kertoo nilsiäläislähtöinen kuvataiteilija Katja Kouvalainen.

Kouvalaiselta, 47, on äskettäin julkaistu 24 pyhimystä pahan päivän varalle -niminen tietokirja (Kirjapaja). Kuvittaessaan taiteilija mietti nykypäivän ihmisyyttä ja ihmisen ikuista tarvetta hengellisyyteen.

Kirja syntyi yhteistyössä tietokirjailija Marianne Kiskolan, 49, kanssa. Varpaisjärveltä lähtöisin olevaa Kiskolaa pyhimykset ovat aina kiinnostaneet. Työt ovat vieneet hänet eri puolille maailmaa. Nykyisin hän asuu Kreikassa, jossa pyhimykset kuuluvat kulttuuriin oleellisina.

– Kirjassa esitellyt pyhimykset ovat olleet aikanaan epäsovinnaisia ja aiheuttaneet hässäkkää omassa elinympäristössään, Kiskola kertoo puhelimitse.

Marianne Kiskolalla (vas.) ja Katja Kouvalaisella oli kirjaa tehdessä välimatkaa yli 4 000 kilometriä. – Emme pystyneet tapaamaan. Silti yhteistyö oli saumatonta, Kiskola kertoo. Samuli Kuittinen

Ruotsalaispyhimys Pyhä Birgitta (1303–1373) esitetään kirjassa kapellimestarina. Hän avasi naisille mahdollisuuksia edetä elämässä, kuten naiskapellimestarit toimivat tekijöiden mielestä nykyisin.

– Pyhä Birgitta oli mieletön mimmi. Hän oli oman aikansa prinsessa Diana julkisuudeltaan. Hän nosti naisen arvoonsa palauttamalla Neitsyt Marian katolisen kirkon keskeiseksi hahmoksi, Kiskola sanoo.

Pyhimyksiä kannattaa Kiskolan mielestä nostaa nykyihmisellekin esimerkiksi.

– Heidän oppinsa on "teet mitä teet, mutta tee hyvää".

Kirjassa esitellyiltä 24 henkilöltä on kirjailijan mukaan puuttunut miellyttämisen halu. He ovat menneet rohkeasti omaa polkuaan lojaaleina kutsumukselleen.

– He halusivat palvella yhteisöä, jotta kaikilla olisi hyvä olla. Usein he tekivät sen oman hyvinvointinsa kustannuksella.

Kiskola pohti millaiset ihmiset tänä päivänä muuttavat maailmaa. Kirja alkaa noin 500 ja 600-lukujen taitteessa eläneellä Isidorus Sevillalaisella.

– Hän oli kävelevä tietosanakirjasto, kuin Wikipedia. Hän pyrki jättämään tiedon toisille.

Tuorein esitellyistä on Carlo Acutis (1991–2006), joka tullaan muistamaan internetin suojeluspyhimyksenä. Acutis ehti lyhyen ikänsä aikana auttaa kirkkoa nettitaidoillaan, puolustaa kiusattuja ja tehdä vapaaehtoistyötä.

Kiskola otti vapauksia, sillä kaikki 24 henkilöä eivät ole virallisia pyhimyksiä tai autuaaksi julistettuja.

– Olen kokenut Juudas Iskariotin tarinan vääryytenä. Kristinusko puhuu armosta, mutta missä se on, kun Juudas on yhä Raamatun vihatuin mies. Mihin ökyrikas mies olisi tarvinnut muutamaa pennosta Jeesuksen kavaltamisesta. Ehkä Juudas teki itsemurhan siksi, että häneltä kuoli ystävä ja usko.

– Kirjassamme olennaista ovat kertomuksen siitä, mistä hyvässä ihmisyydessä on kyse. Pyhimykset ovat hyvän ihmisyyden lähettiläitä ja sotureita, Marianne Kiskola sanoo. Juha Inkinen

Kouvalainen oli käynyt ennen kirjaprojektia intuitiivisen maalauksen ohjaajakoulutuksen.

– Se on syvällisempää ja heittäytyvää maalaamista. Mietin, miten jotkin taideteokset vaikuttavat ihmisiin satojenkin vuosien päästä ja miten ikoneilla on merkitystä ihmisille.

Kouvalainen halusi tehdä näyttelyn, johon tekisi mahdollisimman vaikuttavia kuvia. Hän sai idean tehdä omannäköisen ikonin ilman lainalaisuuksia. Aihe tuli puheeksi hänen ystävänsä Marianne Kiskolan kanssa. Kiinnostuksen kohde osoittautui yhteiseksi.

Kiskola kirjoitti ylös ajatukset pyhimysten moderniin tietoon tuomisesta. Ideat hän lähetti kustantajalle, ja seuraavana päivänä kaksikolla oli kustannussopimus 24 pyhimystä -kirjasta.

– Silloin kun asiat on tarkoitettu tapahtuvaksi, ne tapahtuvat vauhdilla, Kouvalainen toteaa.

– Siinä oli pyhimyspölyä. Koko kirjantekoprosessi oli taianomainen, Kiskola kertoo.

Ensin Kouvalainen teki suuren öljyvärimaalauksen Neitsyt Mariasta. Aikataulullisista syistä hän vaihtoi tekniikaksi digimaalauksen ja valokuvan yhdistämisen.

– Kuvittaminen oli ihanaa. Olin koko ajan flow-tilassa. Valtaosan ajasta olin linnoittautuneena kesämökille koiranpennun kanssa.

Kirjaa tehdessä pyhimykset tuntuivat kaksikolle läheisiltä. Kiskolalle tuli tunne, että hän ei valinnut pyhimyksiä kirjaan, vaan he valitsivat hänet.

– Tutustuin 24 uuteen ystävään. Tuntui, että olimme heidän välittäjinään.

Jos on huono päivä, kirjassa on joka tunnille oma pyhimys. Tekijät kertovat, että kirja sopii erityisen hyvin hiljentymiseen, iltasaduksi ja hetkiin, jolloin tuntuu, että tarvitsee voimia.

– Tarinoissa on huumoriakin, koska ihmiselämä on usein naurettavaa. Pyhimykset eivät ota itseään turhan vakavasti. Sellaisesta elämästä riittää tarinoita, Kiskola sanoo.

Kannessa esiintyy Maria Bartolomea Bagnesi (1514–1577), jolle sänky muodosti vankilan heikon terveydentilan vuoksi.

– Hänen elämänsä oli kärsimystä. Hänestä tehdyissä kuvissa on vahva halo, josta itse tein piikikkään, Kouvalainen kertoo.

Bagnesin symboleita ovat muun muassa kissat, mustarastas ja valkoiset liljat. Oli alkuvuoden kaunis pakkaspäivä, kun Kouvalainen sai valmiiksi kirjan kanteen tulleen kuvan.

– Menin maalattuani ulos. Huuruisessa, paljaassa pihapuussa istui mustarastas. Juuri kun olin maalannut kuvaan viimeisenä mustarastaan. Kävi mielessä, että läsnä on jotain syvempiä merkityksiä.

Kouvalaista puhuttelevat kuvataiteilijana muotokuvat, symbolit, eläinaiheet ja luonto. Intuitiivisen maalaamisen myötä kiehtovat abstraktit maalaukset: miten tauluun vangitaan tunne väreillä ja muodoilla.

– Siinä on irti päästämistä ja leikittelyä. Tavoitteita ei ole, vaan pyritään lapsen maailmaan, jossa luodaan ja hassutellaan. Valmista ei tarvitse saada. Ilon seuraaminen on tärkeintä.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut