Sanasepot: Rakkautta ristikoihin

Sanaristikoita harrastava väki tietää, missä sijaitsee Elbe.

Martti Nurmela ja Riitta Rustari ovat harrastaneet sanaristikoiden ratkomista jo vuosikymmenten ajan. Jari Pietiläinen

Jari Pietiläinen

Tiedätkö, missä sijaitsee Elbe tai Assen? Entä keitä olivat Luna tai Seem?

Ainakin innokkaat sanaristikoiden ratkojat tietävät vastaukset. Mainitut nimet esiintyvät kaikkein yleisimmin ristikoissa.

Ristikkoseura Sanaseppojen perustamisesta tulee kuluneeksi tasan 40 vuotta. Innokkaimmat jäsenet ovat täyttäneet tai laatineet ristikoita jo 1960-luvulta alkaen.

Riitta Rustari on sovitellut sanoja ruudukoihin jo vuodesta 1965. Hän pitää harrastustaan myös hyödyllisenä.

– Tämä on erittäin hyvä tapa kehittää kielitajua ja yleissivistystä. Esimerkiksi synonyymisanoja kertyy muistiin aivan itsestään.

– Toisinaan kyllä tulee eteen niin haastava ristikko, ettei se ratkea yhdellä istumalla. Siihen tepsii vanha kunnon keino: yön yli nukkuminen. Aamulla sanat löytyvät yleensä kuin itsestään, Rustari kertoo.

Uuttera työ ristikkoruutujen parissa on tuottanut Rustarille sananmukaisesti kultaista tulosta: vuosien varrella ristikkokilpailuista on kertynyt kahdeksan mitalia, joista kaksi on kultaisia.

Innokas ratkoja on myös Antti Skyttä, joka on täyttänyt ristikoita jo noin 65 vuoden ajan. Reilu 50 vuotta sitten hän havahtui siihen, että voisi itse ryhtyä myös laatimaan ristikoita. Nyt Skytän ristikoita on julkaistu lähes 6 500 erilaista. Vuosina 1991–2000 hän toimi Sanaseppojen puheenjohtajana.

– On sanottu, että motivaatiota voi olla kahdenlaista: lyhytkestoista ja pitkäkestoista. Minulla tuo motivaatio on ristikoiden osalta ollut vieläpä elämänkestoista, Skytte naurahtaa.

Ristikkoakatemia on Skytän perustama toimintamuoto, jonka tarkoituksena on tutkia ristikoita tieteellisesti.

– Ristikot ovat erittäin antoisa ja mielenkiintoinen tutkimuskohde esimerkiksi pro gradu -töitä varten, Skyttä huomauttaa.

Akatemia tekee auliisti yhteistyötä esimerkiksi Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen suuntaan.

– Sekä akatemian että Sanaseppojen päämääränä on suomalaisten ristikoiden laadun ja tason jatkuva kohottaminen, sanoo seuran aktiivi Martti Nurmela.

Jotta suomalaisilla olisi ratkottavaa, pitää olla myös laatijoita. Helsinkiläinen Erkki Vuokila viettää parhaillaan juhlavuotta: hän laati ensimmäisen ristikkonsa koulupoikana 50 vuotta sitten.

Vuokilan elämäntyö näkyy kautta maan jokaisen kioskin ja marketin lehtihyllyissä. Hän on perustanut Sanaris-yhtiön, joka julkaisee muun muassa Pelikaani-lehteä. Koko maassa ristikkolehtiä ilmestyy nykyisin noin seitsemisenkymmentä.

Vuokilan listoilla on tällä hetkellä yli neljäkymmentä laatijaa tai laatija-piirtäjää, piirtäjää sekä tarkastaja.

– Ristikkoharrastus voi Suomessa muuten hyvin, mutta huolena on se, alkavatko nuoret harrastaa ristikoiden ratkontaa vai eivät. Ikäihmiset ovat kyllä painettujen lehtien ystäviä, kun taas verkossa olevat ristikot eivät tuota rahallisesti juuri mitään, Vuokila harmittelee.

Sanaseppojen perustamisesta tulee 21. lokakuuta kuluneeksi 40 vuotta.

Kommentoi

Mainos: K-Citymarket Päiväranta ja K-Citymarket Kolmisoppi

Anna ajallesi arvoa - kaikki ostokset yhdellä kertaa Kuopion K-Citymarketeista. Kaupungin laajimmat valikoimat valitaan huolella ja ammattitaidolla

| Päivitetty

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut