Asiantuntija harmittelee, että yksikään somevaikuttaja ei hehkuta huimasti aliarvostettua liikuntamuotoa

Liikkumistrendit: Tutkijat ennustavat liikkumisen yhä polarisoituvan, jos arkisesta kävelystä, pyöräilystä ja haravoinnista ei tehdä trendikästä.

Ohjatut liikuntatunnit ovat suosittuja. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Saija Kauhanen

Mitä sinä harrastat? No, käyn tunnin hikijumpassa kahdesti viikossa. On kyllä tosi tehokasta, ja lihakset ovat kipeinä seuraavana päivänä.

Entäs sinä? No, en mitään. Pitäisi varmaan alkaa jotain harrastaa.

Kumman elämäntyyli on kokonaisuudessaan liikkuvaisempaa? Jälkimmäisen ei-harrastajan, koska hän pyöräilee joka päivä seitsemän kilometrin työmatkan suuntaansa ja myös kävelee työpäiviensä aikana isossa marketissa paljon. Hikijumppaaja istuu tietotyöläisenä kahdeksan tunnin työpäivänsä sekä puolen tunnin työmatkansa ja viettää iltansakin pääsääntöisesti sohvalla.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikön Ira Ahokkaan mukaan median ja koko yhteiskunnan pitäisi rummuttaa nykyistä enemmän aktiivista arkiliikuntaa. Liikunta mielletään yhä liikaa arjesta eristetyksi suoritteeksi eikä arkiliikuntaa osata arvostaa.

– Liikkumisen myyttejä tulisi rikkoa lempeästi ja räväkästi. Vallalla olevalle sporttiliikunta-käsitykselle pitäisi antaa jo kyytiä, Ahokas sanoo ja jatkaa.

– Kahdesti viikossa tapahtuva iltajumppa ei riitä mitenkään kumoamaan kahdeksan tunnin päivittäistä istumista töissä, saati jos istuminen jatkuu vielä työmatkalla ja illalla kotona. Olisi tärkeää arvostaa taas arkiliikuntaa. Personal trainerit kyllä ymmärtävät arkiliikunnan tärkeyden, mutta yksikään some-vaikuttaja ei ole vielä innostunut aiheesta hehkuttamaan. Tilausta olisi, Ahokas vinkkaa.

Vallalla olevalle sporttiliikunta-käsitykselle pitäisi antaa jo kyytiä.

Ira Ahokas

Keskusteluun liikunnasta Ira Ahokas toivoo lisää sävyjä: erilaisilla liikkujilla on erilaiset arvot, tarpeet ja motiivit. Kaikkien ei kannata tuijottaa askelmäärän täyttymistä, vaan monille voi olla tärkeämpää huolehtia lihashuollosta tai palautumisesta.

Ahokas soisi myös mielikuvien muuttuvan.

– Miksi me kuvaamme pyöräilijän usein arjen sankarina, joka tahkoaa taakkapyörällä lumihangessa tai atleettina, joka pyöräilee kiiltävissä trikoissaan, kun tavallinen pyöräilijä kelpaisi ihan hyvin?

Tarvitseeko arkiliikuntakin siis brändäyksensä? Vaellusreiteille suomalaiset vienyt luontoinnostus on jo saanut monet hankkimaan tyylikkäitä vaellushousuja, -kenkiä ja -takkeja.

– Tässä loisin vähän vaatefirmoille painetta. Millaiset arki- ja työvaatteet tukevat liikkumista niin, että samoilla vaatteilla voi lähteä suoraan töiden jälkeen koiran kanssa lenkille tai pyöräilemään? Tarvitsemme joustavia pukukoodeja sekä liikkumista työpäivän aikana ja jälkeen tukevia vaatteita.

On harmillista, jos liikkuminen jätetään liikaa yksilön vastuulle.

Ira Ahokas

Monilla työpaikoilla työpaikkaliikunta on jo tullut osaksi arkea ja työajasta voidaan käyttää esimerkiksi muutama tunti viikossa liikkumiseen. Korona-aika on tuonut uusia mahdollisuuksia miettiä toimitilojen käyttöä, Ira Ahokas sanoo.

– On ollut hyvää aikaa kehittää tiloista aktiivisuuteen kannustavia. Jokainen työnantaja ymmärtää, että liikunnallinen aktiivisuus, vaikkapa 15–20 minuutin ulkolenkki kesken työpäivän, vaikuttaa työntekijöiden työkykyyn ja tuottavuuteen.

Liikunnalliset ihmiset hyödyntävät automaattisesti myös työpaikkaliikuntaa, mutta he, joille liikunta tuntuu epämiellyttävältä tai joilla on jotain fyysisiä ongelmia tai reilusti ylipainoa, voivat tarvita ulkopuolista tuuppausta.

– Näissä tapauksissa työpaikalla olisi hyvä olla käytettävissä liikunnanohjaaja, joka kertoisi, miten kunkin on hyvä lähteä liikkumisessaan liikenteeseen. Arkiliikunta voi olla helpoin tapa aloittaa.

Arkiseen aktiivisuuteen ja oman liikuntamuodon löytymiseen voisi kannustaa myös ruokaympyrän kaltainen liikuntaympyrä, jota tutkimuspäällikkö Ira Ahokas kuitenkin vähän jalostaisi.

– Otetaan ympyrään mukaan erilaisia vuodenaikavaihtoehtoja Satokausi-kalenterin tyyliin. Eli millaista arkiliikuntaa kannattaisi tehdä juuri heinäkuussa tai joulukuussa? Tärkeintä olisi, että ympyrä saisi ihmiset ulos ja liikkeelle.

Kun arkiliikunta on tullut elämässä rutiiniksi ja yhtä luontevaksi osaksi elämää kuin nukkuminen ja syöminen, sen tärkeyttä ei kyseenalaista edes pimeä marraskuu, Ira Ahokas toteaa.

– Armeliaisuutta tarvitaan toki. Ei kannata lannistua, jos marraskuun räntäsateella ei huvita pyöräillä töihin, jos pyöräily kiinnostaa kuitenkin suurimman osan vuotta.

Tutkimus

Mikä meitä estää liikkumasta?

Liikkumisen esteitä: esimerkiksi tiedon ja osaamisen puute, motivaatio hukassa, turvallisuushakuisuus, vinoutunut julkinen rahoitus, arkiliikuntaa pidetään epätrendikkäänä, teknologia passivoi ja laitteet vievät aikaa liikkumiselta. Liikunta on eristetty arjesta, ja työkulttuuri on liikkumaton.

Liian kapea ajattelutapa liikkumisesta sulkee osan ihmisistä pois liikunnan parista.

Kiire ja mukavuudenhalu – liikunta koetaan epämiellyttävänä.

Osattomuus eli ei ole välttämättä kodin mallia tai mahdollisuutta liikkua.

Miten yritykset voisivat ratkoa liikkumisvajetta? Räätälöidyt hyvinvointipaketit ja työhyvinvointipalvelut työpaikoille, ohjelma- ja elämyspalvelut (luontomatkailun opastus, vuokrapalvelut, helposti saavutettavat reitit, kaupunkien kulttuurireitit ja pelillistäminen), rakentaminen sekä pelit.

Lähde: STYLE-tutkimushanke

Kommentoi

Mainos: Savon Sanomat

Monipuoliset sisältömme odottavat sinua!

| Päivitetty

Mainos: Lämpövelho oy

3 syytä, miksi vuosi 2022 on otollisin aika vaihtaa lämmitysjärjestelmä maalämpöön

| Päivitetty

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut