On väärin, että yhdellä hyvinvointialueella nostetaan palkkoja ja imetään hoitajia muualta Suomesta” – Katso Savon Sanomien aluevaalitentti tästä!

Artikkelitoimittaja Vesa Kärkkäisen ja toimituspäällikkö Heikki Toivasen tentattavana olivat Antti Kivelä (kesk.), Minna Rissanen (ps.), Annukka Ojala (kd.), Simo Kokko (sd.), Sakari Pääkkö (kok.), Laura Meriluoto (vas.), Ulla Santti (vihr.) ja Teemu Soini (liik.). Jaakko Heiskanen
Sanni Hakkarainen

Sanni Hakkarainen

Savon Sanomien ja Savonia-ammattikorkeakoulun torstaina järjestämässä aluevaalitentissä kahdeksan puolueen edustajat pureutuivat ajankohtaisiin kysymyksiin.

Edustajilta kysyttiin, kuinka hyvinvointialueen tulisi vastata hoitoalan työntekijöiden kaipaamiin palkankorotuksiin. Toistuvana ajatuksena oli, että palkka-asioihin tulisi vaikuttaa hyvinvointialueiden sijaan ammattijärjestötasolla.

– On väärin, että yhdeltä hyvinvointialueelta nostetaan palkkoja ja näin imetään hoitajia muualta Suomesta. Hoitajien pitäisi kuitenkin saada mielestäni enemmän palkkaa, totesi Annukka Ojala (kd.).

Annukka Ojala (kd.), Simo Kokko (sd.) ja Sakari Pääkkö (kok.). Jaakko Heiskanen

– Hyvinvointialueen rahoitus perustuu edellisen kauden tuloslaskelman ja tulevan budjetoinnin keskiarvoon, eli hoitajien palkkojen nostaminen suoraan ei ole mahdollista. Asiasta pitää siis keskustella ammattiliittojen kanssa. Ehdottomasti kannatan palkkojen nostamista, kommentoi Ulla Santti (vihr.).

Perussuomalaisten Minna Rissanen ei ollut palkankorotuksen kannalla.

– Se olisi veromaksajien pussista, ja mahdollisia veronkorotuksia on tulossa muutenkin. Lähihoitajan alkupalkka on suurempi, kuin myyjällä uransa huipulla.

Keskustan Antti Kivelä muistutti, että palkkaharmonisaatio tulee tulee tuomaan satoja miljoonia euroja henkilökunnan palkkoihin.

Vastausvuorossa Antti Kivelä (kesk.), vieressään Minna Rissanen (ps.). Jaakko Heiskanen

Hyvinvointialueet aloittavat työnsä vaikeassa työvoimatilanteessa. Henkilöstön mielestä huono johtaminen ja heikot työolot vähentävät alan kiinnostavuutta.

Useat edustajat nostivat esille, kuinka tärkeää on ottaa henkilöstö mukaan suunnitteluun. Myös koulutuksen lisääminen tuli esille monissa vastauksissa.

– Suuri osa terveysalan johtajista on lääkäreitä, joiden koulutukseen kuuluu vaan 10–30 opintopistettä johtamisopintoja. Se on aika vähän. Tarvitseeko johtajan olla aina lääkäri, vai voisiko siellä seassa olla oikeita ammattijohtajia, pohti Teemu Soini (liik.).

Savon Sanomien vaalikoneessa on väite: Jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoava toimipiste, jossa on pysyvä lääkärin vastaanotto. Lähes kaikki ehdokkaat olivat yhtä mieltä tämän väitteen kanssa. Monet toivat kuitenkin esille pelkonsa rahojen riittävyydestä.

Kokoomuksen Sakari Pääkkö totesi, että jokainen kunta tarvitsee terveysaseman, mutta kokoaikaisen lääkärin läsnäolo on eri kysymys.

– Esimerkiksi terveysasemalla voi olla saatavilla hoitajan avustuksella etäyhteys lääkäriin. Ongelmana on, että pieniin yksiköihin on vaikea saada lääkäreitä. Tämä ei ole siis vain tahtokysymys, vaan pitää miettiä, että onko tämä edes mahdollista.

Muutamassa kommentissa esille nostettiin vaihtoehtona osan viikosta paikalla oleva lääkäri. Simo Kokko (sd.) antoi tähän vasta-argumenttinsa.

– Suomessa on vahva näkemys, että yhden lääkärin väestöpohjan pitäisi olla 1200–1500 asukasta. Täällä ei ole yhtään kuntaa, joka olisi sitä pienempi. Olen kiertänyt kolmeen kertaan nämä terveyskeskukset työni puolesta läpi, ja pienimmistä löytyvät parhaat palvelut.

Sakari Pääkkö (kok.), Laura Meriluoto (vas.), Ulla Santti (vihr.) ja Teemu Soini (liik.). Jaakko Heiskanen

Edustajat pohtivat ratkaisuja myös nuorten mielenterveyspalvelujen heikkoon saatavuuteen. Vastauksissa toistui muun muassa varhaisen puuttumisen tärkeys.

– Ennaltaehkäisy on se juttu. Kun aletaan puhua psykiatristen palveluiden tarpeesta, luultavasti jotain on mennyt palvelujärjestelmässä pieleen. Kouluissa keskeistä on paitsi oppilashuolto, myös se, mitä luokissa tapahtuu. Tärkeinä asioina nostan matalan kynnyksen palvelut, yhden luukun palvelut perhekeskuksessa, yhteistyön koulujen kanssa ja lapsivaikutusten arvioinnin kaiken päätöksenteon tasolla, pohtii Laura Meriluoto (vas.).

Keskustelua käytiin myös muun muassa ulkomaisen työvoiman hankkimisesta, jota kaikki vastaajat pitivät ainakin osaratkaisuna vallitsevaan työvoimatilanteeseen. Monet korostivat vastauksissaan suomen kielen opettelun tärkeyttä. Myös selviämisasemien perustamiselle kaikki edustajat näyttivät vihreää valoa.

Lähetyksen juonsivat Savon Sanomien toimituspäällikkö Heikki Toivanen ja artikkelitoimittaja Vesa Kärkkäinen. Vaalitentin tallenteen voi katsoa alla olevasta linkistä.

Katso Savon Sanomien vaalitentin tallenne tästä

Vaalitentti on katsottavissa tallenteena Savon Sanomien verkkopalvelusta. Jaakko Heiskanen

Aiheeseen liittyvää

  1. Katso Savon Sanomien vaalitentin tallenne tästä
    2.12.2021 17:20

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut