Esiselvitys ministerille: Harvaan asutulle alueelle töihin lähtevälle vastavalmistuneelle hyvitystä opintolainasta – tutkimusryhmä ehdottaa kokeiluun 25 kuntaa

Opetus- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) sai torstaina käsiinsä teettämänsä esiselvityksen alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta, johon on otettu vaikutteita Norjan hyvitysmallista. Esiselvityksen on tehnyt Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, joka toimii Itä-Suomen yliopiston yhteydessä.

Esiselvityksen tehnyt tutkimusryhmä ehdottaa, että Suomessa toteutettaisiin kokeilu, jossa mukaan valitut vastavalmistuneet saisivat opintolainastaan hyvitystä, kun he työskentelisivät harvaan asutulla alueella.

Mukaan otettaisiin vuonna 2023 ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittavia, joilla on opintolainaa. Hyvityksen saamiseksi saajan pitäisi asua kokeilualueen kunnassa, mutta hän voisi työskennellä myös kokeilualueen ulkopuolella eli pendelöidä asuinpaikkakunnalta tai tehdä etätöitä.

Kokeilualueeksi ehdotetaan 25 kuntaa, jotka sijaitsevat Kainuussa, Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.

Pohjois-Savosta mukana olisivat Rautavaara ja Sonkajärvi, Kainuusta kaikki kunnat. Pohjois-Karjalasta mukaan ehdotetaan Nurmesta, Juukaa, Lieksaa ja Ilomantsia.

Pohjois-Pohjanmaalta mukaan otettaisiin Kuusamo, Pyhäntä, Taivalkoski, Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaala. Lapista kokeilualueeseen kuuluisivat Savukoski, Pelkosenniemi, Salla, Kemijärvi ja Posio.

Esiselvityksessä oli useita eri osia. Tutkimusryhmä selvitti esimerkiksi kuulemalla asiantuntijoita, miltä osin Norjan mallia voisi soveltaa Suomessa. Norjassa vastaava tuki on tutkimusryhmän mukaan tuonut työvoimaa ja auttanut elinkeinojen kehittymistä harvaan asutulla alueella. Myös mahdolliset lainsäädännölliset esteet on käyty selvitystyössä läpi.

– Perusoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvät kysymykset asettavat reunaehtoja kokeilumallin toteutustavalle, ja osa valittavassa kokeilumallissa tehtävistä valinnoista ja rajauksista voivat edellyttää vielä tarkempaa perusoikeuskysymysten arviointia jatkovalmistelussa, lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitokselta toteaa.

Lisäksi tehtiin kysely Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston, Savonia ammattikorkeakoulun ja Karelia-ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Kyselyyn vastasi 3269 opiskelijaa.

– Vastanneiden määrä yllätti. Myös se yllätti, että puolet yliopisto-opiskelijoista ja yli puolet ammattikorkeakouluopiskelijoista olisi valmiita muuttamaan opintolainahyvityksen myötä, tutkimusjohtaja Petri Kahila Spatiasta toteaa.

Alueista opiskelijoita kiinnosti erityisesti Lappi. Noin kaksi kolmasosaa yliopisto-opiskelijoista ja ammattikorkeakouluopiskelijoista kolme neljästä arvioi, että he olisivat valmiita muuttamaan harvaan asutulle alueelle, jos opintolainahyvitys olisi vuosittain 2 600 euroa.

Työvoimapula-aloista hyvitys kiinnosti kyselyn perusteella eniten yliopistojen varhaiskasvatuksen, psykologian ja erityisopettajakoulutuksen opiskelijoita, vähiten hammaslääketieteen ja lääketieteen opiskelijoita. Esiselvityksessä ei kuitenkaan rajata aloja, joilla kokeilu toteutettaisiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi seuraavaksi esiselvityksestä saatuja tietoja ja pohtii mahdollisia jatkotoimenpiteitä.

Mainos: Savon Sanomat

Etusivulla nyt

Mainos: Skanska Talonrakennus Oy

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut