Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Heidi Kuosmasen kolumni Kaupunkisuunnittelu puhuttaa

Nukkumalähiö, betonielementtiviidakko, ahdas. Siinä sanoja, joilla olen kuullut ihmisten kommentoivan Kuopion keskustaa. Keskustan kaupunkikuva on puhuttanut alkuvuoden aikana sekä lehtien mielipidepalstoilla että kahvipöydissä.

Olen seurannut uudisrakentamista koskevaa keskustelua uteliaisuudella. Vaikka olen paljasjalkainen pohjoissavolainen, maakunnan keskuskaupungin ruutukaava-alueella liikkuminen on jäänyt viime vuosina vähiin.

Muistan, kuinka lapsuudessa kävimme keskustassa ostoksilla, söimme lihapiirakat torilla tai ihmettelimme mammuttia luonnonhistoriallisessa museossa. Näillä reissuilla en vielä osannut suuremmin analysoida arkkitehtuurin vaikutusta ympäristön viihtyisyyteen, vaan mieleeni jäivät lähinnä kauppahallin ulkoseinien eläinaiheiset koristekuviot tai museon satulinnamainen torni.

Opiskeluvuodet Joensuussa antoivat lisää perspektiiviä. Pohjois-Karjalan maakuntakeskuksen tori oli kuin kaiku Mualiman navasta: aukion yhdellä reunalla seisoi kaunis kaupungintalo, toisella Sokos, ja löytyipä torilta myös kauppahalli. (Joensuun kauppahalli tosin purettiin pian muuttoni jälkeen.)

Viikonloppumatkat kotikulmille loivat otollisen mahdollisuuden kahden kaupungin vertailuun. Kuopion ruutukaava-alueella säilyneet hurmaavat puutalot kiinnittivät huomion aivan uudella tavalla. Joensuussa kattavat pyöräilyreitit ihastuttivat.

Joensuussa silmään pisti jatkuva myllerrys ja uuden rakentaminen. Erityisesti Penttilänrantaan kohosi uutuuttaan hohtavia kerrostaloja toinen toisensa jälkeen.

Viikonloppumatkat kotikulmille loivat otollisen mahdollisuuden kahden kaupungin vertailuun.

Mutta niin rakennettiin myös Kuopiossa. Lähes jokaisella käyntikerrallani huomasin, että jonkin muistamani talon tilalle oli ilmestynyt rakennustelineitä tai niiden tulosta huhuttiin jo etukäteen.

Palasin vuoden alussa synnyinseudulleni. Nyt minulla on tilaisuus tutkia Kuopion keskustaa tarkemmin, kuin iltalenkit Pielisjoen varressa ovat vaihtuneet Kallaveden maisemiin.

Paluumuuttajana tuntuu entistä tärkeämmältä, että kaupunkikuvan kodikkuus saataisiin säilytettyä. Miellyttävä elinympäristö vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin.

Toivon, että Kuopion keskusta pysyisi eloisana uudistuksista huolimatta. Ruutukaava-alueen olisi hyvä säilyä paikkana, jonne myös muualta maakunnasta tuntuisi miellyttävältä saapua visiitille ja joka tarjoaisi samanlaisia elämyksellisiä hetkiä kuin minulle lapsuudessani.