Tutkimus: Sairaanhoitajat kokevat kutsumuksen vaikuttavan ristiriitaisesti työhön – kutsumus lisää motivaatiota, mutta voi myös alistaa

Sairaanhoitajat kokevat, että kutsumus tekee työstä mielekästä, mutta voi heikentää asemaa työelämässä. Ristiriitainen kokemus käy ilmi Itä-Suomen yliopiston ja Turun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimukseen osallistuneiden haastatteluissa kävi ilmi, että sairaanhoitajat kokevat vähemmän kutsumusta työhönsä kuin muut sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät.

Kutsumuksen on todettu lisäävän työmotivaatiota, tyytyväisyyttä työhön, sitoutumista ja työn vaatimuksiin vastaamista. Kutsumus saa kuitenkin myös tinkimään omasta ajasta ja hyvinvoinnista työn takia.

– Perinteisesti alalle on hakeuduttu ja siellä on pysytty kutsumuksen takia. On jopa esitetty, että kutsumus voi johtaa työntekijöiden hyväksikäyttöön ja sitä on pidetty perusteena matalaan palkkaan, yliopistotutkija Marja Hult Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitokselta sanoo.

Tutkimukseen osallistui syksyllä 2020 yhteensä yli 7900 sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää. Joukossa oli sairaanhoitajia, lähihoitajia, sosiaaliohjaajia ja -avustajia, varhaiskasvatuksen opettajia, lastenhoitajia, esihenkilöitä ja muiden ammattiryhmien edustajia. Lisäksi kyselyn tulosten perusteella haastateltiin 23 sairaanhoitajaa, jotka olivat kyselyssä ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi.

Haastattelun tutkimuskysymykset koskivat kolmea kutsumuksen osa-aluetta: kutsumuksen kokemista johdatuksen kaltaisena, merkityksellistä työtä ja toisten ihmisten auttamista. Sairaanhoitajat kokivat ammattiryhmistä vähiten kutsumusta kaikilla näillä osa-alueilla.

Haastatteluun osallistuneet sairaanhoitajat kokivat, että kutsumus teki työstä mielekästä, lisäsi voimaantumista ja auttoi kohtaamaan työn vaatimuksia paremmin.

Samalla he tunnistivat kutsumuksen kokemiseen liittyvät riskit, esimerkiksi uupumisen ja jopa sairaana työskentelyn. Kutsumuksen nähtiin vaikuttavan koko työyhteisöön niin, että kutsumusta kokevat hoitajat halusivat oppia ja kehittää työtään ja heidät nähtiin miellyttävinä työkavereina, tiimipelaajina ja hyvän työilmapiirin luojina. Kutsumusta kokevat hoitajat olivat haastateltujen mielestä empaattisia, läsnä potilaille ja kohtasivat heidät kokonaisvaltaisesti.

Toisaalta kutsumusta kokevaa työkaveria saatettiin pitää toisten työn arvostelijana. Kutsumuksen nähtiin myös muuttuvan työuran mittaan. Kutsumuksen arvioitiin liittyvän henkilökohtaisiin arvoihin ja kokemuksiin, ja sen voitiin nähdä syntyneen esimerkiksi traumaattisten elämäntapahtumien seurauksena.

Sairaanhoitajat kokivat kutsumuksen myös alistavana, koska aiemmin hoitajien on katsottu olevan alistuvan palvelijan asemassa. Kutsumus voi tutkimukseen haastateltujen mukaan ylläpitää tällaista vääristynyttä kuvaa hoitotyöstä. Alistunut asema nähtiin syyksi hoitajien huonoihin työoloihin ja matalaan palkkaan. Kutsumus kuvattiin hoitotyössä lähes tabuna, josta ei uskaltanut työpaikalla puhua.

– Vaikka kuva altruistisesta toisten tarpeet omien tarpeiden edelle asettavasta hoitajasta ei enää vastaa nykyistä sairaanhoitajan vaativaa ammattia, kutsumuksella on näiden tulosten valossa edelleen vahva, joskin ristiriitainen, rooli hoitotyössä, Hult toteaa.

Kutsumuksen kielteiset seuraukset heijastuivat tutkijoiden mukaan erityisesti nuorempien sairaanhoitajien näkemyksiin, sillä he kokivat kaikkein vähiten kutsumusta muihin ammattiryhmiin verrattuna.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut