Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tytöt tytöt tytöt on elokuva, jollaisen ohjaaja Alli Haapasalo olisi itse halunnut teininä nähdä: "Itsenäisen ja rohkean naishahmon ei tarvitse olla raivohullu jengityttö."

”Tämä ei saa näyttää elokuvalta. Jos tämä näyttää elokuvalta, olemme menneet jossain kohtaa mönkään.” Tätä mantraa ohjaaja Alli Haapasalo kertoo hokeneensa Tytöt tytöt tytöt -elokuvan tekijätiimille.

Alusta saakka oli selvää, ettei Tytöt tytöt tytöt tule olemaan perinteinen juonielokuva. Se ei kerro suuresta ongelmasta, jonka ratkaisu muuttaa päähenkilöitä ihmisenä.

– Minulle oli todella tärkeää, että elokuva tuntuisi ihan vain elämältä. Sen sijaan, että olisimme tehneet elokuvan jostain tapahtumaketjusta, teimme elokuvan teini-iästä.

Kolme lukioikäistä tyttöä, kolme perjantaita. Niihin mahtuu rakkautta, ystävyyttä ja tunnekuohuja. Mimmi (Aamu Milonoff) ja Rönkkö (Eleonoora Kauhanen) ovat parhaat ystävät. Mimmi rakastuu suorituspaineiden kanssa painivaan taitoluistelijaan Emmaan (Linnea Leino). Sillä välin Rönkkö pohtii, miten seksin saa tuntumaan hyvältä.

– Se, että elokuva kertoo kolmesta tytöstä, joista kaksi rakastuu toisiinsa ja kolmas ei tunne seksuaalista nautintoa, oli kantava ajatus jo käsikirjoittajien Daniela Hakulisen ja Ilona Ahdin alkuperäisideassa, kun he esittelivät sen minulle vuonna 2014, Haapasalo sanoo.

Alkuvaiheessa tekijätiimissä käytiin paljon keskustelua siitä, pitäisikö seksuaalista suuntautumista problematisoida elokuvassa. Päätettiin, että ei tarvitse. Onneksi.

Yksi käsikirjoitusvaiheen suurimmista havahtumisista oli juuri se, että kahden naisen välisen suhteen halutaan olevan ihan vain kahden ihmisen välinen suhde.

– Saamamme palautteen perusteella juuri tätä on kaivattu. Elokuvan ei tarvitse kertoa seksuaalivähemmistöön kuulumisesta vain siksi, että siinä kaksi naista rakastuvat toisiinsa.

Itsenäisen ja rohkean naishahmon ei tarvitse olla raivohullu jengityttö.

Alli Haapasalo

Tyttöysaspekti muodostui elokuvaprojektin edetessä Alli Haapasalolle yhä tärkeämmäksi asiaksi. #Meetoo-kampanja ja vuonna 2019 julkaistu seitsemän ohjaajan yhteistyöelokuva Tottumiskysymys, jossa Haapasalo oli yhtenä ohjaajana, auttoivat sanallistamaan jo ennestään tärkeää teemaa.

– Se, millä tavalla tyttöjä katsotaan ja esitetään elokuvissa, on ihan äärettömän tärkeä asia. Tavallaan tällä elokuvalla on tässä suhteessa feministinen agenda, mutta emme halunneet myöskään saarnata sitä.

Pienillä asioilla voi olla valtavan suuri merkitys. Etenkin, kun tehdään elokuvaa nuorista ja nuorille. Yksi tällainen ehkä pieneltä tuntuva asia on se, että elokuvan jokaisessa intiimikohtauksessa kysytään suostumus.

– Tämä oli tietoinen valinta, joka ei ollut meillä alusta asti mukana, vaan idea nousi matkan varrella.

Tytöt tytöt tytöt on elokuva, jollaisen Haapasalo olisi itse halunnut nähdä nuorena. Se ei toisinna niitä elokuvateollisuuden ongelmallisia asenteita, jotka ovat pitkään määritelleet sitä, millainen rooli tytöillä ja naisilla voi elokuvissa olla.

– Itse katsoin nuorena paljon amerikkalaisia teini-elokuvia. Yksi suosikeistani oli John Hughesin teinikomedia Synttärit. Se on surullisenkuuluisa siitä, että siinä tytön seksuaalinen hyväksikäyttö ja raiskaus on asia, jota käsitellään kevyen komediallisesti, Haapasalo sanoo.

Paljon mieluummin Haapasalo olisi teininä katsonut elokuvia, joissa olisi voinut samaistua itsenäisiin tyttöihin, jotka eivät ole uhreja eivätkä objekteja.

– Itsenäisen ja rohkean naishahmon ei tarvitse olla raivohullu jengityttö. Nainen voi myös olla seksuaalinen subjekti olematta vaarallinen nymfomaani.

Alli Haapasalo kertoo olevansa lopen kyllästynyt siihen, että elokuvien viesti tytöille tuntuu usein olevan, että he ovat vaarassa, jos he tekevät jotain itsenäistä ja rohkeaa. Tai ylipäätään mitään. Päätettiin, että tällaista ei Tytöt tytöt tytöt -elokuvassa tapahdu.

Mimmin ja Rönkön välisessä ystävyydessä on Haapasalon mukaan keskeistä, että sekään ei vaarannu, vaikka Mimmi rakastuu. Hän huomauttaa, että elokuvissa liian usein esitetään, etteivät naiset osaa olla hyviä ystäviä toisilleen.

– Vaikka Rönkkö onkin elokuvassa kateellinen Mimmille, se on positiivista kateutta. Rönkkö haluaisi saada sitä, mitä Mimmillä on, mutta ei halua sitä Mimmiltä pois, vaan on aidosti iloinen tämän puolesta.

Teini-ikä on Haapasalon ajatuksissa omien ääriviivojen piirtämisen aikaa. Elokuvan tytöt etsivät itseään, mutta eivät ole elokuvan päättyessä valmiita. Eikä tarvitsekaan olla.

– Teini on täynnä palavaa himoa löytää kaikki vastaukset ja ymmärtää kaiken. Teini on myös oudossa välitilassa lapsuuden ja aikuisuuden välissä. Se voi olla aika rajua. Elokuvassa tytöt vaihtavat roolia hetkestä toiseen aivan niin kuin elävässä elämässäkin.

Tammikuussa Tytöt tytöt tytöt voitti yleisöpalkinnon Sundancen elokuvajuhlien kansainvälisessä kilpasarjassa Yhdysvalloissa.

– Se tuntui tietysti mielettömän ihanalta. Selvästi meille tärkeät viestit resonoivat yleisössä.

– Olemme julkaisseet vuonna 2022 elokuvan, joka tuntuu monista katsojista siltä, että sen olisi pitänyt tulla jo aikoja sitten, Haapasalo tiivistää.