Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Heli Mäkisalo ponnisti oppimisvaikeuksien ja ahdistuneisuuden kanssa opettajaksi – tänä keväänä ongelmat saivat selityksen

Joensuulainen Heli Mäkisalo, 37, voi jakaa kuukauden kahteen osaan. Ensimmäiset kaksi viikkoa ovat suurta iloa ja onnea, jolloin elämä on mahtavaa ja Mäkisalo tuntee oman onnellisuutensa joka solussaan. Toiset kaksi viikkoa ovat lamaannuttavia ja ahdistavia.

– Makaan illat peiton alla ja toivon, että kukaan ei soita eikä tule. Aamulla pakotan itseni liikkeelle.

Sellaista Mäkisalon elämä on ollut oikeastaan aina. Kun kaksi minää kamppailee kehossa ja mielessä, asiat eivät suju virtaviivaisesti, vaan elämään mahtuu mutkia.

Arjessa mutkat näkyvät esimerkiksi niin, että miesystävä sanoo jonkin asian jo neljännen kerran, eikä Mäkisalo ole vieläkään ottanut tietoa vastaan. Tai niin, että Mäkisalo saa parkkisakot aina uudestaan, koska unohtaa lisätä aikaa parkkikiekkoon. Auton akkukin tyhjenee usein, koska Mäkisalo jättää auton valot päälle uudelleen ja uudelleen.

– On myös tilanteita, että sanon pojalleni tilaavani meille pitsaa ja huomaankin tekeväni jauhelihakastiketta.

Valvominen voi heikentää olotilaa. Mäkisalo on tottunut siihen hoitaessaan öisin 12-vuotiaan Eetu-poikansa tyypin 1 diabetesta.

– Kun yritän mennä uudelleen nukkumaan, tuntuu, että päässä on auki monta radiokanavaa. Yksi pohtii pojan vointia, toinen työasioita ja kolmannesta kuuluu musiikkia. Nuku siinä sitten, Mäkisalo kertoo nauraen.

Toisaalta pään sisäinen myllerrys on kaikkea muuta kuin naurun aihe. Se tuntuu niin pahalta, että sitä on vaikea pukea sanoiksi.

– Ahdistuneisuus on kuin sisäinen koti-ikävä. On niin tyhjä ja yksinäinen olo, vaikka ympärillä olisi ihmisiä.

Muutama viikko sitten Mäkisalo sai ominaisuuksilleen selityksen, kun hänellä todettiin add. Kyseessä on tarkkaavaisuushäiriö, johon liittyy esimerkiksi häiriöherkkyyttä, impulsiivisuutta ja tunnesäätelyn ongelmia.

– Minulla on näitä kaikkia. Lisäksi on yleinen ahdistuneisuushäiriö ja ajoittainen masennus. Kun elämä on vaikeaa, se on tosi vaikeaa. Tunnesäätelyn ongelmien takia pienetkin asiat tuntuvat isoilta.

Add-tutkimuksiin Mäkisalon johdattivat viime vuosien kokemukset.

Pari vuotta sitten hän koki työssään Stadian ammattiopiston ammatillisten aineiden opettajana pahan työuupumisen ja oli neljä kuukautta sairauslomalla.

Helsingissä töissä käynyt Mäkisalo asui tuolloin Kotkassa ja pääsi työterveyden kautta psykologille. Pian hän aloitti Kelan kolmevuotisen kuntoutuspsykoterapian.

Kaksi vuotta sitten Mäkisalo muutti synnyinseudulleen Joensuuhun, jossa terapia on jatkunut uuden psykoterapeutin kanssa.

– Koen, että terapiasta on ollut minulle paljon hyötyä. Pääsen kertomaan turvalliselle, neutraalille ihmiselle siitä, mitä minusta tuntuu. Minua ei tuomita vaan kanssani etsitään ratkaisuja.

Kun Mäkisalo vinkkasi miesystävälleen viime kesänä huumorimielessä adhd-testin tekemisestä, miesystävä antoi kohteliaasti pallon takaisin.

– Tein testin ja sen tulos kuvaili suoraan minua. Sen jälkeen luin aiheesta ja kuuntelin podcasteja. Asiat alkoivat loksahdella paikoilleen.

Diagnoosiaan Heli Mäkisalo pitää lähinnä helpotuksena. Lääkeherkkänä hän on varautunut siihen, ettei sopivaa lääkitystä löydy.

– Tämä on ollut aika yksinäinen polku. Nyt tiedän, mistä käyttäytymiseni johtuu.

Jo lapsena Heli Mäkisalo oli omissa oloissaan viihtyvä uppoutuja. Arkana ja hiljaisena tyttönä hän ajatteli hoitavansa perheessä kiltin tytön roolin, kun siskot Kati ja Mari ovat meneviä.

Alakoulussa Mäkisalolla todettiin hahmottamisen häiriö: kirjaimet ja numerot menivät sekaisin. Yläkoulussa hän koki leimautuvansa laiskaksi ja tyhmäksi, vaikka koulu sujui keskitasoisesti.

– Opettajat olivat sitä mieltä, että en halua opetella asioita. En kritisoi opettajia, mutta silloin ei vielä ollut näistä asioista tietoa niin paljon kuin nyt.

Lukiossa Mäkisalo kompasteli etenkin matematiikan kanssa, vaikka istui eturivissä ja vaati opettajaansa havainnollistamaan laskutapoja aina uudestaan.

Hän myös keksi käyttää opiskelunsa apuna miellekarttoja ja värejä.

– Ehkä minulle vähän naureskeltiin takapenkille. Halusin kuitenkin oppia. Usein tuskailin, kun mieleen ei jäänyt mitään, vaikka luin saman lauseen viiteen kertaan.

Oma ala alkoi hahmottua lukion jälkeen. Taiteellinen nuori nainen pääsi maskeerauskouluun Lahteen. Sitä seurasivat kosmetologiopinnot, ja valmistuttuaan Mäkisalo jäi koululle meikkauksen opettajaksi.

– Silloin ymmärsin, että tämä on se polku, jota haluan kulkea. Halusin opettajaksi.

Mäkisalo suoritti vielä kauneudenhoitoalan estenomiopinnot ja hakeutui ammatilliseen opettajakorkeakouluun. Myöhemmin hän suoritti myös estenomin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Ohessa hän teki töitä joko sivu- tai päätoimisesti.

– Opiskelu on ollut aina minulle vaikeaa. Mutta kun olen opiskellut asioita, joista olen kiinnostunut ja motivoitunut, olen pärjännyt. Se on osa add:ta. Kun omaan intohimoon uppoutuu, pystyy mihin vain. Haittapuolena on se, etten uppoutuessani kuule enkä näe mitään ja unohdan syömisen.

Add selittää Heli Mäkisalolle ja hänen läheisilleen paljon myös puolisona ja vanhempana olemista. Lahdesta Mäkisalo löysi jo nuorena opiskelijana lastensa isän, jonka kanssa oli naimisissa 10 vuotta. He ovat jatkaneet eron jälkeen hyvissä väleissä.

– Myöhemmin ex-mies on sanonut suoraan, että minun kanssani miehellä pitää olla supermiehen voimat. Olen harmitellutkin, ettei kukaan voi hyväksyä minua välillä ihanana ja välillä ihan romuna ihmisenä.

Uusi kotikaupunki Joensuu toi kuitenkin uuden miesystävän. Sellaisen, joka hyväksyy Mäkisalon ominaisuuksine kaikkineen.

– Hän on ihana mies, joka ei mökötä eikä huuda vaan tukee minua vaikeina hetkinä. Ainakin toistaiseksi meidän on parempi asua omillamme, sillä tarvitsen paljon yksinoloa. Kun voin oikein huonosti, äänet sattuvat korviin ja tunnen jopa sisuskaluni. Silloin en voi olla toisen lähellä.

Heli Mäkisalon lapsista vanhin, 16-vuotias Emilia asuu isänsä luona Lahdessa, Eetu äitinsä luona. Suhteet molempiin lapsiin ovat läheiset.

– Rauhallisen Eetun kanssa minun on helppo olla, ja toimimme tiiminä kotitöissä. Emilialla on samantyyppisiä haasteita kuin minulla. Voimme jutella kaikesta ja luottaa toisiimme täysin.

Haastattelun myötä Heli Mäkisalo haluaa rohkaista vaikeuksien kanssa kamppailevia nuoria ja heidän vanhempiaan.

– Kun löytää omat mielenkiinnon kohteet, löytyy myös motivaatio ja saa onnistumisen kokemuksia. Jos minä olen pystynyt näiden diagnoosieni kanssa etenemään elämässä, niin kuka tahansa pystyy, mutta se vaatii avun pyytämistä ja epämukavuusalueelle menemistä.

Viime vuodet Heli Mäkisalo on työskennellyt Joensuussa ammattiopisto Riverian hius- ja kauneudenhoitoalan opettajana. Hän kertoo rakastavansa työtään ja innostuvansa siitä, vaikka takana olisi kuinka ahdistava aamu kotona.

– Töihin meno palkitsee aina. Opettamisen kautta näen ihania onnistumisia ja saan ihania kohtaamisia.

Opiskelijoiden suhteen tuntosarvet ovat herkkinä.

– Jos jotakuta ahdistaa, luulen ymmärtäväni. Kannustan pääsemään siitä yli, rauhoittumaan tai hakemaan apua.