Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Jussi Murtasaaren kolumni: Pekonimieheltä jäi syömättä vain sian kiljunta

Tampereen Areenan ravintoloissa myytiin 585 kasvishampurilaista jääkiekon MM-kisojen aikana. Lihaisempaa versiota hotkaistiin 26 000 kappaletta. Yleisradion uutisen mukaan vegetuotteiden osuus jääkiekkohallin ravintoloiden myynnistä oli muutoinkin vain prosentin luokkaa.

Kasvisruoka megatrendinä peruttu, ilkuttiin internetissä.

Nostan käteni virheen merkiksi. Söin kiekkohallin uumenissa kaksi kasvishampparia.

En näytä siltä, että viimeiset neljä-viisi vuotta on sujunut suurin piirtein lihattomasti. Huomasin tämän viimeksi samaisella Tampereen-reissulla.

Hotellissa oli tarjolla kaksi eri aamiaista. Valitsin puuron. Tai tähdennettäköön, että hotelli mainosti sitä hyvän olon puuroaamiaisena.

Pyyhin tattarin jämiä suupielestä, kun astuin hissiin. Samalla avauksella seuraan lyöttäytyi keski-ikäinen ukkeli. Hän tiedusteli, miltä maistui. Vakuutin, että hyvää oli.

– Ei kyllä pystyisi. Pitää pekonia olla, mies vastasi.

Kasvisruokabuumi peruttu, ilkuttiin netissä.

Kurt Vonnegutia mukaillen teki mieli kysäistä, jäikö syömättä vain sian kiljunta.

Vaan mitäpä minä suotta tuollaisia. Sitä paitsi mies olisi voinut vastata, että se (kiljunta) on varattu identiteettipolitiikan lyömäaseeksi.

Niin kuin onkin.

Suomalaisessa kasvis- ja liharuokakeskustelussa ei ole enää kyse siitä, mikä on järkevintä. Sen osoitti esimerkiksi Ylen uutisesta poikinut lällättely ja halveksunta.

Sen sijaan vege ja liha ovat menneet tunteisiin, jopa identiteettiin. Sen todisti rivien välistä myös pekonimiehen arkinen vitsailu.

Mutta.

En minä kiellä pekonimieheltä rasvaa tirsuvan lihaviipaleen syömistä.

Yhtä lailla tykkään syödä tattaripuuroni reippaan voinokareen kera, eikä minua kiinnosta kuulla ylen määrin kettuilua valinnoistani.

Minun ja pekonimiehen on kuitenkin oltava herkkiä ja ymmärtäväisiä ympäristön kiljunnalle. Ilmastonmuutos, luontokato ja ravinteiden kiertoon liittyvät ongelmat eivät ole vitsi. Elintarvikeketjun tehokas rakenne on yksi merkittävä tekijä ongelmia ratkottaessa. Tässä katsantokannassa kasvispainotteisempaan ruokavalioon siirtyminen ei ole ollenkaan hassumpi vaihtoehto.

Voi tosin tuntua falskilta kirjoitella tällaisista asioista, kun julkisuutta hallitsevat karut uutiset ruoan kuluttajahintojen noususta. Monissa ruokakunnissa saatetaan parhaillaan miettiä sitä, millaiset mahdollisuudet on valita ruokapöytään niitä tuotteita, joita haluaisi.

Ei ole helppoja asioita, joskin ei niitä pidä mustavalkoisiksikaan kääntää. Ja yhtä lailla meidän pitäisi muistaa, että tekemisemme muokkaavat tulevaa. Meidän ja jälkipolvien. Emme kuule tulevaisuuden ääntä nyt, mutta haluammeko, että se kiljuu.

Palataanpa vielä Ylen uutiseen. Ruokamenekin lisäksi siinä kerrottiin kisojen suosituimmista juomista. Uutisen mukaan olut oli ylivoimainen ykkönen. Sitä myytiin 100 000 litraa.

Vegemättö ei siis tehnyt kauppaansa, mutta kasvisjuonti sen kuin kiihtyy.

Valtakunnassa siis kaikki hyvin.