Kirja-arviot | Pelimaailman vetovoiman juuret johtavat Kalevalaan saakka

Tuukka Hämäläinen ja Heidi Rautalahti (toim.)

Grimmin saduista Controliin. Esseitä pelien ja kirjallisuuden rajalta

Jalava 2022, 249 s.

Edessäni on mökki täynnä muistoja. Täällä aurinkoisella tontilla koivujen katveessa ja järvenrannalla mummini huokui elämää. Hän neuvoi ja auttoi, touhusi ja innosti. Hän sitoi meidät yhteen, sai kokoontumaan kesäpäivien viettoon. Mummini kuolema nostaa yhä palan kurkkuuni, en ole ollut täällä vuosiin. Pakenen tänne kumppaniani, ehkä itseänikin.

Lämmitän rantasaunan, otan oluen ja lähden vesille soutelemaan. Yhtäkkiä olen toisaalla, jossain pimeässä. Matkani suistuu suoraan alitajuntaani, olen suuren puun edessä. Silloin todellisuus alkaa yhtyä Kalevalaan (1849). Olen siirtynyt Aliseen, ja minun on löydettävä sisällä virtaava Väki uudestaan.

Näin alkaa tarinapeli Runo (2021). Kyseessä on ansiokas ja puhutteleva teos, joka ammentaa sekä seikkailupelien että Kalevalan perinteistä ja yhdistää ne supisuomalaiseen mielenmaisemaan – ikään kuin taltioi suomalaisuuden digimuotoon.

Runo on oiva portti esseekokoelmaan Grimmin saduista Controliin. Peli jäi viime vuonna ilman ansaitsemaansa huomiota niin kansainvälisesti kuin kotonakin, mutta nyt on uuden mahdollisuuden aika.

Runon monet tasot, merkitykset ja pelisuunnittelu aukeavat seikkaperäisesti Heidi Rautalahden käsittelyssä. Ja mikä mielenkiintoisinta; Rautalahti on Runon päätuottaja ja käsikirjoittaja. Osuvampaa henkilöä saakin hakea pelistä kertomaan.

Uskontotieteilijänä ja pelitutkijana työskentelevä Rautalahti on toimittanut Grimmin saduista Controliin -esseeteoksen yhdessä toimittaja ja kirjailija Tuukka Hämäläisen kanssa. Heidän esseidensä lisäksi kirjasta löytyy seitsemän muun henkilön kirjoituksia. Osa heistä työskentelee eri muodoissa pelialalla, osa taas suhtautuu peleihin intohimoisesti päivätyön ulkopuolella.

Esseiden tarkoitus on kertoa videopelien ja kirjallisuuden yhteydestä – miten ne vaikuttavat toisiinsa ja mitä ne voivat toisiltaan oppia. Näkökulma on virkistävä, täynnä oivaltavia esimerkkejä ja laaja-alaisia ajatuksia.

Pelitoimittaja Senja Littman käsittelee esseessään, miten Jacob ja Wilhelm Grimmin klassiset satukokoelmat ovat vaikuttaneet Disneyn tuotantoon, ja miten kaikki heijastuu Fables-sarjakuvaan. Sen pohjalta tehty tarinapeli Wolf Among Us (2013) kertoo poikkeavaan tapaan tutuista hahmoista, kuten Punahilkka, Lumikki ja Iso paha susi. He elävät ihmisinä reaalimaailmassa kamppaillen arkisten ongelmien kanssa.

Kun kyse on monen tekijän kokoelmasta, tekstien taso luonnollisesti hieman ailahtelee. Mutta anti on heikoimmillaankin kiinnostavaa.

Ilahduttavasti kirja keskittyy asiaan hyläten metkuilevan tyylin, johon alalla Suomessa usein sorrutaan.

Parhaasta päästä ovat kirjailija Esa Mäkijärven huomiot klassisen kirjallisuuden vaikutuksesta peleihin. Miten H. P. Lovecraftin maalaileva tyyli on muovannut pelejä – ennen kaikkea toiminut inspiraation lähteenä japanilaisen Hidetaka Miyazakin mestarillisissa roolipeleissä.

Kiehtovia ovat myös huomiot Franz Kafkan laajasta vaikutuksesta. Hänen kirjoittamansa Muodonmuutos (1915) ja postuumisti koottu Oikeusjuttu (1925) loivat taustapohjan surrealistiselle Metamorphosis-pelille (2020). Koukeroiset yhteydet aukeavat Tuukka Hämäläisen toimesta.

Hienointa on, miten kirja innostaa tietämään, havainnoimaan ja kokeilemaan lisää peleistä. Se nostaa pintaan vähemmän tunnettuja pelejä, joille tarkastelun suokin.

Runon ohella etevimmin valokeila käännetään unohtuneeseen seikkailupeliin Dune (1992). Se perustuu sekä Frank Herbertin klassikkokirjaan Dyyni (1965) että David Lynchin samannimiseen elokuvaan vuodelta 1984. Jotkut pelin kohtauksista jäljittelevät pätkiä suoraan Lynchin pahamaineisesta leffasta.

Asia kiehtoo varsinkin Denis Villeneuven tuoreen Dyyni-elokuvan (2021) jälkeen. Mutta parasta on, miten nerokkaasti runoilija Aura Nurmi raikassanaisen esseensä rakentaa – kääntäen kaiken puhtaaksi campiksi viimeisessä lauseessaan.

Kaikkinensa Grimmin saduista Controliin on kotimaisen pelikirjallisuuden saralla merkittävä teos, joka korostaa pelien moninaisuutta ja valtaisaa ilmaisuvoimaa.

Ja pelkästään keskustelun avaajana tämä on vertaansa vailla.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut