Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kuopion piispa ehdotti teineille somekieltoa - psykoterapeutti tyrmää kiellot: "Nuoret ovat alkaneet käsitellä somessa asioita, mitä Jolkkosen sukupolvi ei ole ikinä käsitellyt, vaan turvautunut viinitonkkaan"

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen kävelee tottuneesti kirkolle.

Ovella odottaa yllätys. Piispalle sanotaan, että kirkkoon ei olekaan asiaa.

Hassu tilanne voisi olla unesta. Kuopiolaislähtöinen psykoterapeutti Ville Merinen kuitenkin katsoo, että Jolkkonen haluaisi laittaa nuoret juuri tällaiseen tilanteeseen. Viikko sitten (25.7.) ilmestyneessä kolumnissaan piispa esitti sosiaalisen median kieltämistä alle 16-vuotiailta lääkkeenä nuorten mielenterveysongelmiin.

Todella ymmärtämätöntä, ajatteli Merinen. Kuin aiemmilta sukupolvilta olisi kielletty musiikin kuuntelu.

– Täyskiellot ovat kaikista hölmöin vaihtoehto, Merinen sanoo.

– Miksi taistelisit sitä vastaan, mikä on jo meidän nykyisyytemme ja tulevaisuutemme todella vahvasti?

Jolkkonen nojautui kannanotossaan arvovaltaisen amerikkalaisen sosiaalipsykologiin Jonathan Haidtin.

Lausunnossaan Yhdysvaltojen senaatille Haidt raportoi voimakkaasta tilastollisesta yhteydestä nuorten itsetuhoisuuden räjähdysmäisen kasvun ja sosiaalisen median käytön välillä Yhdysvalloissa. Erityisesti tämä näkyi 11–13-vuotiailla tytöillä.

Nuorten mielenterveysongelmien yleistymisestä on viitteitä myös Suomessa. Siitä kertoo palveluiden ruuhkautuminen eri puolilla Suomea. Tällä saralla juuri Merisen synnyinkaupuunki Kuopio on niittänyt kyseenalaista mainetta.

Asioista, joista 50–60-vuotiaat puhuvat kahden promillen humalassa, nuoret puhuvat suoraan kameraan.

Merinen arvioi, että osa nuorista voi todella hyvin, mutta pieni ja kasvava joukko nuoria tarvitsee vankkaa apua ja jopa osastohoitoa vakaviin mielenterveyden ongelmiin .

– Mutta minäpä sanoisin, että se porukka ei tule sinne kännyköiden vaan huonojen kotiolojen tai jonkin muun syyn takia.

Kuopiolaislähtöisellä Merisellä on aitiopaikka niin sosiaaliseen mediaan kuin nuorten hyvinvointiin.

Hän on yksi Suomen seuratuimpia mielenterveysalan some-vaikuttajia. Suurimmaksi kanavaksi Meriselle on noussut kiinalaisen ByteDance-konsernin lyhytvideoihin perustuva TikTok-palvelu, jossa @terapeuttiville-tilillä on 72 000 seuraajaa.

Yksittäinen video saattaa kerätä 400 000 katsojaa, Merinen kertoo. Vastaava sivulatausmäärä olisi kova lukema jopa suurimpien suomalaisten uutissivustojen yksittäisille artikkeleille.

Merinen ei kiistä, etteikö sosiaalisella medialla voisi olla huonoja vaikutuksia nuorten vointiin.

– Se some-maailma, missä puhutaan vain positiivista asioista ja näytetään parhaat puolet itsestä, on hyvin pinnallinen. Siellä voidaan kiusata. Mutta ratkaisu ei ole se, että se kielletään.

Samanaikaisesti Merinen näkee mielenterveyden ammattilaisena näkee some-sisällöissä paljon hyvää. Yksi niistä on hyvin vaikeidenkin teemojen avoin käsittely.

– Juuri katsoin TikTokin, jossa nuori nainen kertoi, että hänellä platoninen suhde kumppaniinsa. Heillä on yhteinen elämä, mutta heidän välillään ei ole mitään fyysistä. Asioista, joista 50–60-vuotiaat puhuvat kahden promillen humalassa, nuoret puhuvat suoraan kameraan ja sen katsoo 50 000–60 000 ihmistä seuraavana päivänä.

Merinen katsoo, että nuorten mielenterveydellinen oireilu voi itse asiassa kertoa siitä, että tiedon helppo saatavuus on lisännyt nuorten tietoisuutta henkisestä pahoinvoinnista.

Ei vaikkapa syömishäiriö yleensä tule kuin "naps" ihmiseen.

– Nuoret ovat ryhtyneet käsittelemään sellaisia asioita, mitä Jolkkosen sukupolvi ei ole ikinä käsitellyt, kun he ovat vain ottaneet viinitonkan Alkosta, Merinen luonnehtii.

– Uusi sukupolvi on, että "ei helvetti, tässä ahdistaa ja masentaa". He katsovat ongelmaa silmästä silmään ja alkavat kunnostaa sitä. He eivät vain siirrä sitä eteenpäin tuleville sukupolville.

Merinen panostaisikin siihen, että nuorille opetettaisiin somen fiksua käyttöä. Tarvittaessa vanhemmat voivat myös tukea muunlaista ajankäyttöä esimerkiksi harrastusten parissa.

Suuri merkitys on myös aikuisten tunne- ja vuorovaikutustaidoilla. Nykykäsityksen mukaan lapsen varhaiset kiintymyssuhteet ovat avainasemassa tulevan psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.

Kuitenkin kansainvälisten tutkimustenkin mukaan suomalaisessa kulttuurissa erityisen yleinen on välttelevä kiintymyssuhde, jossa lapselle korostetaan yksin pärjäämistä. Silloin tunteita ei ole turvallista näyttää.

– Lasten elämän ensimmäiset kolmesta viiteen vuotta ovat superolennaisia, Merinen sanoo.

– Kun nuoret tulevat ikään, jossa he ovat somessa, osalle tulee siitä hirveitä hankaluuksia ja osalle ei. Siihen vaikuttaa hirveän moni asia, joka on tapahtunut jo menneisyydessä. Ei vaikkapa syömishäiriö yleensä tule kuin "naps" ihmiseen.

Terapeuttina Merinen edustaa alan uranuurtajan Sigmund Freudin (1856–1939) näkemyksistä ammentavaa psykoanalyyttistä eli nykykielellä psykodynaamista suuntausta. Merisen mukaan psykodynaamisen terapian hienous piilee siinä, ettei se tarjoa valmiita ratkaisuja, vaan antaa pohdittavaa ja uskoo, että viime kädessä ihminen parantaa itse itsensä.

Piispalle Merisellä on kuitenkin suora neuvo.

Minusta Jolkkosen kannattaisi asentaa TikTok ja katsoa sitä tunnista kahteen tuntiin päivässä .

– Minusta Jolkkosen kannattaisi asentaa TikTok ja katsoa sitä tunnista kahteen tuntiin päivässä seuraavan kuukauden ajan, Merinen sanoo.

– Sieltä vastaan tulee paljon sellaisia asioita, mistä hän oppisi aivan hirveästi. Paljon positiivisia asioita, missä nuoret opettaisivat hänelle vähän elämän realiteetteja, joita ei välttämättä löydä kirkon rakennuksen sisältä nykyään.

TikTokin sisällöt saattavat Merisen mukaan alkuun ärsyttää, mutta ajan kuluessa alusta voi opettaa aikuisillekin paljon itsestään. TikTokin suositussivu voi Merisen mukaan olla ikkuna käyttäjäänsä – hieman samaan tapaan, kuin Freud piti unia näköalana tiedostamattomaan. Some-alustojen käyttäjistä keräämiin tietoihin ja niiden takana olevien yritysten ansaintalogiikkaan Merinen ei kuitenkaan halua ottaa kantaa.

Merisen mukaan vanhemmat eivät välttämättä ymmärrä, kuinka tärkeää viuhuvien viestien värittämä some-maailma nuorille on.

Juuri nyt hänen mukaansa olisi erityisen tärkeää, että niin Jolkkonen kuin muut teini-ikäisten vanhemmat kiinnostuisivat lastensa asioista – ja ottaisivat alustojen sisällöistä selvää ennen kieltojen asettamista.

– Nuorilla on ollut todella vaikeita aikoja. Koulut ovat olleet kiinni. Sota, inflaatio, talousjutut – nuoret ovat todella perillä näistä asioista.

– Nyt erityisesti kannattaa kiinnostua siitä, mistä lapsi on kiinnostunut somessa, onko hänellä jotain hyviä suosituksia, ja pitäisikö itsekin käydä kurkkaamassa siellä.