5
Suomen koulujen oppimistulokset ovat heikentyneet tällä vuosituhannella hälyttävän nopeasti, eikä tähän tunnu löytyvän yhtä tai kahta selkeää syytä.
Savon Sanomien sivuilla poliitikot ovat pohtineet toimiiko inkluusio, pääsevätkö oppilaat luokalta liian helposti tai pitäisikö oppituntien määrää lisätä. Lukijan Sanomissa syiksi on nimetty muun muassa opettajapulaa, koululaisten pahoinvointia ja koulutuksesta leikkaamista.
Asia herätti keskustelua myös Savon Sanomien nuorten toimituksen WhatsApp-ryhmässä. Miltä keskustelu näytti ja millaisia syitä nuoret itse löysivät oppimistulosten heikentymiselle?
"On vaikea sanoa, miksi oppimistulokset laskevat. Psykologian tunnilla esiin nousi ajatus siitä, että lahjakkaat opiskelijat eivät pääse haastamaan itseään tarpeeksi, jolloin heidän potentiaalinsa jää käyttämättä.
Mielestäni lasten ja nuorten suhtautuminen kouluun on todella negatiivista. Oppimista pidetään jopa nolona ja huudellaan hikeiksi, jos pärjää koulussa."
Emma Vatanen, 17, Lapinlahti
"Nuoret ovat sellaisessa iässä, että ryhmästä haetaan tukea ja roolia.
Jos yksi luokan suosituista oppilaista ottaa sen roolin, että minuahan ei opiskelu kiinnosta, niin hän voi vetää kaverit tähän samaan ajatukseen mukaan.
Oppimistulosten heikentymiseen vaikuttaa varmasti siis myös se, että ei uskalleta olla omia itsejään."
Maria Boman, 17, Siilinjärvi
"Peruskoulussa harvalla on vielä kehittynyt sisäinen motivaatio oppimiseen. Eli tunne siitä, että oppimisella on merkitystä.
Jos suositut oppilaat eivät ota oppimista tosissaan, käyttäytymismalli siirtyy muillekin. Tämä korostuu erityisesti yläkouluissa.
Tilanne olisi varmasti eri, jos koulutyöhön panostaminen olisi oppilaiden keskuudessa sosiaalisesti arvostetumpaa. Useat löytävät aidon motivaation siirtyessään toiselle asteelle."
Aino-Maija Hokkanen, 16, Vieremä
"Minä väitän, että oppimistuloksia heikentävät myös huonosti toimivat tilaratkaisut koulussa. Esimerkiksi nykyiset ”luokattomat koulut”, joissa on avaraa ja hälyisää, hankaloittavat monien keskittymistä ja opiskelua. Oppiminen vaatii hiljasia tiloja, joissa opiskella. Se vaatii myös perinteisiä luokkia, joissa ei ole turhaa hälinää. Luulisi, ettei toimivan koulutilan suunnittelu ole niin hankalaa."
Oiva Saukkonen, 18, Riistavesi
"Minusta oppimishaluun vaikuttaa paljon opetustapa.
Joillakin opettajilla on opetustapoja, jotka saavat asiat vaikuttamaan todella tylsiltä. Opetus voi olla joskus myös hyvin yksitoikkoista. Joskus tulee pelkkää puhetta eikä mitään tekemistä opetettavaan asiaan liittyen, joskus käy päinvastoin. On tekemistä, mutta ei kunnon ohjeistusta.
Asiaa ei auta se, että välillä oppilaita ei pysähdytä auttamaan, vaan pusketaan eteenpäin, jotta aikataulusta ei jäätäisi jälkeen. Huomasin omilla peruskouluajoillani, että tämä aiheutti turhautumista. Motivaatio saattaa ymmärrettävästi laskea, koska voi kokea, että ei osaa mitään."
Luka Lipponen, 16, Kuopio
"Voiko opettamiseksi kutsua PowerPoint-esitysten selostamista oppitunnista toiseen? Oppimistavaksi jää muistiinpanojen kirjoittaminen, mutta kuten hyvin tiedämme, siitä eivät kaikki tykkää.
Aktivointia kaipaavat oppilaat eivät jaksa keskittyä ja puhelimen selaamisesta tulee mielenkiintoista. Opetustapoja täytyy olla erilaisia, miten muutoin erilaiset oppilaat voivat oppia?"
Aino-Maija Hokkanen
"Hyvistä opetustavoista voisin nostaa esimerkkinä sen, miten meillä lukion maantiedon tunnit on suunniteltu erittäin oppilasystävällisiksi.
Opettaja on siis löytänyt netistä erilaisia pelejä sekä myös ihan tavallisia lautapelejä, joita pelataan ryhmissä. Mahtava tapa aktivoida oppimaan. Pelejä pelatessa ei huomaakaan, miten asiat iskostuvat päähän. Näin maantiedon tunneista on tullut mieleisiä ja niitä odotetaan innolla."
Maria Boman
"Toisaalta moni tykkää opiskella perinteisesti kirjasta lukemalla. Esimerkiksi minä koen sen tehokkaampana ja nopeampana.”
Oiva Saukkonen
"Minua huolettaa myös lasten lukemisen väheneminen, sillä hyvä lukutaito on todella keskeistä muissa aineissa opiskelussa.
Minusta tärkeää olisi innostaa lapsia oppimaan ja rakentaa heille kasvun asennetta, jolloin oppiminen on mieluisaa ja tunneista saadaan enemmän irti."
Emma Vatanen
"Ongelmia voi ehkä olla siinä, että ei ole enää erityisluokkia. Ja myöskin juuri siinä, että opiskelu ei ole yleensä ”coolia”.
Ehkä opiskelua voisi yrittää uusilla tavoilla, kuten hauskoilla peleillä. Tai sitten toinen, vaikkakin vaikeampi ratkaisu olisi se, että olisi erilaisia ryhmiä erilaisille opiskelijoille. Olisi esimerkiksi ryhmä sellaisille, jotka oppivat parhaiten kuulemalla. Tai sellaisille, jotka oppivat hitaammin, vähän niin kuin erityisluokissa."
Verneri Apilo, 14, Kuopio