Kevään ylioppilaskirjoitukset lähestyvät, ja samalla puheenaihe kirjoitusten ja ylipäätään lukioiden digitaalisuudesta nousee esille.
Nykypäivänä valtaosa lukioiden oppikirjoista, projektitöistä ja testeistä on sähköistetty. Ylioppilaskokeet on toteutettu kokonaan sähköisesti Abitti-järjestelmässä vuodesta 2019 alkaen.
Lukiossa opiskelu on siis hypännyt uuteen digiaikaan, jossa tietokoneen käyttö näyttelee tärkeää osaa.
Oppilaat saavat nykyään ilmaiseksi oman tietokoneen käyttöönsä, kun oppivelvollisuus laajeni toisen asteen opintoihin vuonna 2021. Samalla toisen asteen opinnoista tuli maksuttomia.
Digitaalisuudesta kysyttäessä opiskelijat löytävät tästä paljon hyvää, mutta myös parannettavaa. Tällä hetkellä lukiota käyvä z-sukupolvi on kuitenkin kasvanut koko elämänsä ajan digiympäristössä, joten sopeutuminen on ollut nopeaa.
Kuopion taidelukio Lumitin abiturientti Jaana Leskinen, 18, sanoo, että digitaalisuus tuo käytännöllisyyttä, koska usean oppikirjan sijasta tarvitsee vaan tietokoneen.
Myös ympäristöasiat nousevat esille.
– Ei ole kirjoja, niin ei synny myöskään roskaa, toteaa Veera Malinen, 16, Kuopion Lyseon lukion ensimmäisen vuoden opiskelija.
Kuopion Lyseon lukion matematiikan aineenopettaja Jutta Raatikaisen mielestä digitaalisuus lukiossa toimii paremmin verrattuna siihen, millainen kuva siitä yleisesti annetaan.
Hänen mielestään se tuo monipuolisuutta, koska digiympäristöön on helpompi tuottaa materiaaleja opiskelijoille.
Kun uudet lukion aloittavat opiskelijat saavat tietokoneet syksyllä, niiden käyttöönotto on nopeaa ja oppilaat tottuvat niihin äkkiä. Opiskelijoille pidetään myös opintojakso, jossa neuvotaan tietokoneiden eri ohjelmistojen käyttöä. Leskinen kehuu, että tämä ykkösvuoden koulutus tietokoneiden käyttöön on todella toimiva.
Oppimateriaalien siirtymisellä digimaailmaan voi kuitenkin olla myös negatiiviset puolensa.
Digiympäristöjen ja nettikirjojen toiminta voi olla vaikeaa. Raatikainen mainitsee, että nettikirjan lukemista olisi hyvä opiskella, koska niiden toiminnan hahmottaminen tuottaa välillä opiskelijoille haasteita.
Kuopion taidelukio Lumitin toisen vuoden opiskelija Juho Juvenius, 17, mainitsee, että nettikirjaa selatessa materiaaleja löytyy sieltä sun täältä eikä kirjoihin ole välttämättä merkattu edes sivunumeroita kunnolla.
Veera Malisen mielestä myöskään monien nettikirjojen toimintaympäristöt eivät ole kyseisiin oppiaineisiin sopivia, ja hän toivookin tähän muutosta.
Kuopion Lyseon lukion ensimmäisen vuoden opiskelija Tua Marjokorpi, 16, toteaa, että vaikka nettikirja olisi hyvin rakennettu, se ei korvaa oikeaa.
– Oikeasta kirjasta ei ole tietokoneen tavoin helppo avata uutta välilehteä esimerkiksi Netflixiin, Marjokorpi täydentää.
Abiturientti Jaana Leskinen mainitsee netin tarjoamien houkuttimien lisäksi toisen huolestuttavan faktan. Hän kertoo puhuneensa erään opettajan kanssa oppilaiden heikentyneestä kirjoitustaidosta. Tekstistä ei saa enää selvää, koska kirjoitustaito ei pääse ainaisen tietokoneella kirjoittamisen takia kehittymään.
Leskinen lisää myös, että päätelaitteiden käyttämisestä syntyy silmä- ja päänsärkyjä.
Tietokoneiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti verrattuna yläasteeseen. Haastatelluilta opiskelijoilta satelee kuitenkin kiitoksia siitä, että opettajat ymmärtävät heidän tarpeensa ja antavat mahdollisuuden vihkomuistiinpanojen tekemiseen tai matematiikan laskemiseen vihkoon, kuten yläasteella useimmiten toimittiin.
Juvenius kertoo, miten varsinkin lukion alkuvaiheessa moni käytti mielellään vihkoa apuna ja opettajat ymmärsivät hyvin sen, miten jokaisella on oma tapansa oppia. Toiselle sopii paremmin juuri se vihkomuistiinpanojen tekeminen.
Leskinen myöntää pitävänsä matematiikan laskemisesta käsin paperille paljon enemmän.
– Se tuntuu paljon konkreettisemmalta, Leskinen toteaa.
Oppiaineista juuri matematiikka on se, jonka digitalisoituminen herättää haastatelluissa opiskelijoissa mielipiteitä. Se on tietokoneella laskettuna usein hitaampaa, mutta toisaalta koneessa on apuna paljon erilaisia ohjelmistoja, joita voidaan laskemisessa hyödyntää.
Haastatelluista opiskelijoista tuntuu kuitenkin siltä, että monien ohjelmistojen käyttöä esimerkiksi matematiikassa opiskellaan vain ylioppilaskokeita varten.
– Tottakai kaikkea koulussa opittua haluaisi hyödyntää tulevaisuudessa, Marjokorpi täydentää.
Opettajana Raatikainen sanoo pyrkivänsä opettamaan oppilaille, että he tulevat tarvitsemaan esimerkiksi Excel-taulukon käyttöä tulevaisuudessa.
– Kun niitä ohjelmistoja käytetään esimerkiksi matikan tunneilla, opiskelijoista voi tuntua siltä, että tällä kyseisellä ohjelmistolla ei ole minkäänlaista yhteyttä tulevaisuuteen.
Lukion päättäviä ylioppilaskokeita haastatellut opiskelijat eivät enää pystyisi näkemään Juveniuksen sanojen mukaan “paperisesti toteutettuna”.
Opiskelijat uskovat sähköisen kokeen tuovan ainakin kokeiden tarkistamiseen helppoutta. Malinen mietiskelee, että sähköinen koe on nopea lähettää kokeen tarkastajille, ylioppilastutkintolautakunnalle.
Myös kokeisiin kuuluvien esseiden kirjoittaminen on vaivattomampaa. Leskinen toteaa, että varsinkin reaaliaineiden kokeisiin tämä tuo paljon helpotusta, koska tietokoneella kirjoitettua tekstiä on helpompi muokata useaan kertaan verrattuna käsin kirjoitettuun tekstiin.
Leskinen tiivistää tietokoneella kirjoittamisen:
– Se on näppärämpää, nopeampaa ja helpompaa.
Opiskelijat pohtivat kuitenkin sitä, miten ylioppilaskokeen ajan jaksaa istua koneen ääressä. Marjokorpi toteaa, että ylioppilaskokeissa joudutaan istumaan kauan tietokoneen näyttöä tuijottaen, joten energiatason ja keskittymiskyvyn ylläpitäminen voi olla haastavaa.
Malinen uskoo, että tulevaisuudessa kaikki on digitaalista, joten näitä taitoja on hyvä opetella jo lukiossa.
Opettaja Raatikainen lähettää opiskelijoille terveiset:
– Kyllä te opiskelijat sitä digitaalisuutta tulette tarvitsemaan jatkossakin. On vain mentävä maailman mukana.
Kirjoittaja kuuluu Savon Sanomien nuorten toimitukseen.