Pohjois-Karjala-projektin isä toivoo seuraavan hallituksen ottavan käyttöön sokeriveron. Myös laajempi terveysvero olisi tarpeen.
Lihavuus on suuri kansanterveydellinen ongelma, josta vastuuta ei voi sysätä vain yksilöille. Tarvitaan yhteiskunnan tukea ja poliittisia päätöksiä, sanoo professori Pekka Puska.
Yksi keino olisi elintarvikkeiden terveysperusteinen verotus. Paljon esillä on ollut sokerivero, jossa paljon sokeria sisältävillä tuotteilla olisi nykyistä korkeampi vero.
Puska toivoo ja uskoo, että sokerivero toteutuu seuraavalla hallituskaudella. Sillä on laaja kannatus niin puolueiden kuin kansankin parissa.
– Olen hyvin varma, että se kirjataan hallitusohjelmaan. Toivottavasti riittävän konkreettisesti, että se myös toteutuu eikä sitä vain selvitetä.
Kansanterveyden asiantuntijat kannattavat myös laajempaa terveysperusteista verotusta, jossa verotus olisi kovempaa myös liikaa suolaa ja kovaa rasvaa sisältäville tuotteille.
Puska näkee, että sokeriverosta saatujen kokemusten myötä veroa voitaisiin laajentaa myös suolaisiin ja rasvaisiin tuotteisiin.
Hän muistuttaa, että tällainen vero ei nostaisi ruoan hintaa kauttaaltaan, vain epäterveellisten tuotteiden.
Terveysperusteinen haittavero olisi Pekka Puskan mukaan järkevää niin kansanterveyden kuin valtiontaloudenkin kannalta.
Hinta ohjaa kuluttajan valintoja, mutta porrastettu verotus kirittäisi myös elintarviketeollisuutta vähentämään sokerin ja suolan määrää tuotteissaan.
– Sokerivero on käytössä jo yli 40 maassa. Englannissa sokerin saannin juomista todettiin vähentyneen kymmenen prosenttia, mutta myynti ei vähentynyt.
– Pienehköilläkin muutoksilla olisi hyvin suuri vaikutus.
Sokerivero oli kirjattu myös nykyisen hallituksen ohjelmaan, mutta se ei toteutunut muun muassa veroteknisten vaikeuksien takia.
Pekka Puska tunnetaan erityisesti Pohjois-Karjala-projektista, joka pureutui itäsuomalaisten korkeaan sydänkuolleisuuteen.
Projektin aikoja Puska muistelee suurella lämmöllä. Pohjois-Karjala tuli tutuksi ja kierrettyä moneen kertaan. Paljon saatiin aikaan, mutta maailma ei ole valmis.
– On tärkeää, että muutos jatkuu.
Nykyhetken isoimmiksi kansanterveydellisiksi ongelmiksi Puska nimeää lihavuuden ja alkoholin.
– Väestön lihominen on massiivinen ongelma maailmanlaajuisesti.
Pohjois-Karjala-projektin aikaan 50 vuotta sitten lihavuutta ei vielä juuri ollut, siitä piti huolen muun muassa ruumiillinen työ. Nykyään ihmiset istuvat enemmän, mutta myös ruokaympäristö on muuttunut.
Väestö lihoo laihdutusohjeista ja -ohjelmista huolimatta.
– Ei meidän geneettinen taustamme ole muuttunut, mutta ympäristömme on muuttunut valtavasti. Asiantuntijat ovat yksimielisiä, että tärkeintä olisi vaikuttaa elintarvikeympäristöön. Pelkkä ravintovalistus ei riitä.
Tueksi tarvitaan terveysveron kaltaisia poliittisia päätöksiä.
Alkoholin suhteen Puska toivoo, ettei sen saatavuutta helpotettaisi nykyisestä.
Kun massiivinen sote-uudistus on viimein saatu toteutettua, olisi aika panostaa jälleen kansanterveyteen ja erityisesti terveysongelmien ennaltaehkäisyyn.
Vaikka vastuuta ei pidäkään sysätä vain yksilöille, kannustaa Kansanterveyskeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen entinen pääjohtaja kaikkia tietysti terveellisiin elämäntapoihin.
Elintapojen muuttaminen näkyy usein varsin nopeasti yksilön terveydessä.
– Vielä myöhäisessäkin iässä muutoksilla voidaan saada paljon hyvää aikaan, Puska rohkaisee.
Ikäihmisillä korostuu erityisesti liikunnan merkitys.