Edes kuolema ei hillitse kiusaamista

Kolumni

Itä-Suomen Poliisi julkaisi kuluvan viikon tiistaina kirjoituksen, joka pysäytti monta lukijaa. Joensuun poliisiaseman Ankkuriryhmän erityisnuorisotyöntekijä Jarkko Riikonen kertoo tekstissään, miten heidän tietoonsa oli tullut sosiaalisessa mediassa julkaistuja kirjoituksia, joissa naureskeltiin halventavaan sävyyn edesmenneelle alaikäiselle nuorelle.

Riikonen ottaa kirjoituksessaan kantaa kiusaamiskulttuuriin, joka voi jatkua jopa ihmisen kuoleman jälkeen.

Hän kehottaa kirjoittelijoita ja naureskelijoita pohtimaan syvästi omia motiivejaan toiminnalleen. Hän myös muistuttaa, että vaikka kirjoittelu ei enää koskekaan menehtyneeseen nuoreen, loukkaa se syvästi nuoren muistoa ja tälle rakkaita ihmisiä.

Kiusaamisen sävyt ovat muuttuneet vuosien varrella yhä rankemmiksi ja keinot helpommiksi. Tämä todetaan myös poliisin kesäkuun lopussa julkaisemassa Toimintaympäristö 2019 -raportissa. Kiusaaminen on saanut lasten ja nuorten keskuudessa uusia muotoja sosiaalisen median nousun myötä. Kiusaaminen ja häiriköinti ovat yleistyneet huimasti sosiaalisessa mediassa.

Erilaiset häiriköintiviestit, haukkuminen, naureskelu, ilkeät kommentit ja viestit sosiaalisessa mediassa tai pikaviestipalveluissa ovat edelleen lasten ja nuorten vitsaus.

Mutta eräs kiusaamisen muodoista on monelle vanhemmalle edelleen tuntematon. Kyseessä on niin sanottu ghostaaminen, eli se, kun henkilö jätetään täysin huomiotta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Yksi henkilö eristetään muusta joukosta niin ettei hänen someaktiivisuuttaan noteerata millään tavalla.

Deittimaailmassa ilmiö lienee joillekin tuttu. Deittimaailmassa ghostaaminen tarkoittaa suunnilleen samaa kuin nuorten maailmassa. Treffikumppani jätetään katoamalla ja ilman mitään selityksiä.

Nuorten maailmassa Toimintaympäristö 2019 -raportissa esiin nostetaan myös salakuvaaminen sekä erilaiset valeprofiilit. Kiusaajat saattavat esimerkiksi napata kiusatusta salaa kuvan, jota muokataan ja levitetään kiusaamis- tai nolaamistarkoituksessa. Pahimmillaan kuvasta tehdään mahdollisimman törkeä ja siveyttä loukkaava.

Valeprofiileita puolestaan luodaan joko kiusatuille tai heidän ihastuksilleen. Kiusatulle tehdyn profiilin kautta häntä voidaan mustamaalata ja esittää huonossa valossa.

Ihastuksen valeprofiililla taas kiusattua voidaan houkutella tekemään ja sanomaan asioita, joita tämä ei haluaisi muiden tietoon.

Viikon alussa esiin noussut tapaus on kuitenkin nettikiusaamisen kauheimmasta päästä. En osaa edes kuvitella, miltä kuolleen nuoren läheisistä on tuntunut heidän törmätessään rakkaastaan tehtyihin halventaviin kirjoituksiin. Kuten Riikonenkin Itä-Suomen Poliisin kirjoituksessa sanoo: empatia on kyky joka ihmisten varttuessa yleensä kasvaa, mutta sitä tuntemattomille vinkkinä, ajattelepa omalle kohdallesi.

Keväällä toteutetun Empatia nettiin -hankkeen kyselyssä selvisi, että joka neljäs suomalainen vanhempi ei ole tehnyt mitään ehkäistäkseen lastensa kiusaamista netissä.

Tämä johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että iso osa vanhempia on edelleen tietämättömiä siitä, mitä heidän lapsensa tekevät erilaisissa digipalveluissa.

Riikonen ottaa kirjoituksessaan kantaa kiusaamiskulttuuriin, joka voi jatkua jopa ihmisen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.