Entisajan viihteen viimeiset vaaralliset henkäykset

Elettiin syksyä 1985, kun Yläristillä virisi huhu jostain jännittävästä ja ennennäkemättömästä.

Hypnotisoija Olliver Hawk saapui kaupunkiin ja piti Seurojentalolla kolme hypnoosinäytöstä.

Istuimme yleisössä kavereiden kanssa ja katsoimme, kuinka hypnoosi vaikutti lavalle kutsuttuihin avustajiin.

Näin omin silmin, kuinka tutut ihmiset uskoivat istuvansa tukahduttavan kuumassa saunassa ja riisuivat vaatteitaan.

Mutta kohta Hawk uskotteli heidän olevan jäätiköllä ja samat ihmiset alkoivat vapista vilusta ja kiskoivat riisumansa vaatteet takaisin ylleen.

Toisessa tempussa Hawk laittoi lattialle kaksi puutuolia ja miehen makaamaan selkänojien varaan. Hän jäykisti avustajansa niin, että tämä ei pudonnut lattialle, vaikka toinen avustaja painoi keskivartalosta kaikin voimin.

Kaikki tämä teki suuren vaikutuksen kaksitoistavuotiaaseen poikaan.

Hypnoosi oli jotain mystistä ja kiellettyä, samaa kategoriaa kuin spiritismi ja venäläinen ruletti.

En tiennyt vielä tuolloin, että olin todistamassa erään aikakauden viimeisiä henkäyksiä.

Olliver Hawk kuoli kolmea vuotta myöhemmin, eikä hypnoosiesityksiä ole sen koommin enää Pieksämäellä nähty.

Eikä isommassa mittakaavassa juuri muutenkaan, sillä asiaan liittyy eettisiä ongelmia.

Lavahypnoosi on mentalismia, mutta sivuvaikutusriskiensä vuoksi se ei kuulu esimerkiksi Pete Poskiparran ohjelmistoon.

Saimme hypnoosilla leikkimisen riskeistä omakohtaistakin kokemusta, sillä kaverini innostui asiasta niin paljon, että alkoi opetella hypnotisointia ja käytti kavereitaan koekaniineina.

Useimpien kohdalla homma meni leikiksi, mutta eräs ujo ja hiljainen poika osoittautui otolliseksi hypnotisoitavaksi.

Hypnoosimestari teetätti hänellä mitä älyttömämpiä temppuja ja toisilla oli hauskaa.

Paitsi että kohta ei enää ollutkaan, sillä homma tuntui riistäytyvän käsistä. Sitä paitsi ujo poika tuli niin herkäksi, että lopulta hän pamahti hypnoosiin tuijottamalla hypnotisoijan piirustuspaperille piirtämiä silmiä.

Lopulta koko episodi paljastui viransijaisuutta tehneelle luokanvalvojalle, vähän yli parikymppiselle opiskelijanaiselle.

Asiasta kasvoi pahemman luokan selkkaus ja asianosaisia juoksutettiin terapiassa pitkän aikaa.

Samaan menneeseen estradiviihteen aikakauteen kuuluu myös haukivuorelainen fakiiri Aimo Leikas (1947-1976).

Ensi alkuun Leikas esitti hypnoosinumeroita, illuusioesityksiä, tasapainotemppuja ja perinteisiä kahlekuningasnumeroita.

Temput muuttuivat koko ajan hurjemmiksi ja mukaan tuli hengenvaarallisia giljotiini- ja hirttäytymistemppuja.

Leikkaan kohtaloksi tuli temppu, jossa hän pelasi venäläistä rulettia revolverilla, joka oli ladattu oikealla patruunalla.

Hän oli esiintymässä Hartolan syysmarkkinoilla, kun aseeseen tuli tekninen vika ja Leikas sai luodin kalloonsa kauhistuneen yleisön edessä.

Leikas on taas tapetilla, sillä Poskiparta pohtii hänen tarinaansa näyttämölle kuolleita estraditaiteilijoita käsittelevässä radio-ohjelmasarjassaan Viimeinen keikka.

Mies ja hänen elämäntyönsä ovat keskiössä myös Mikkelin Teatterin syksyllä ensi-iltansa saavassa näytelmässä Haukivuoren Houdini.