Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Kolumni

Me suomalaiset juhlimme itsenäisyyttä iloisella mielellä, mutta hillitysti. Monen suomalaisen itsenäisyyspäivän viettoon kuuluu itsenäisyyspäivän juhla. Ilta saattaa kulua kotona kahvitellen ja Linnan juhlia katsellen. Juhlapäivän merkiksi moni sytyttää kaksi sinivalkoista kynttilää. Karnevaalihumu ei kuulu meidän juhlaperinteeseemme. Rauhallinen juhlakulttuurimme antaa mahdollisuuden hiljaa kiittää itsenäisyydestä ja iloita vapaudesta ja rauhasta.

Itsenäisyyspäivänä on hyvä pysähtyä, tarkastella menneisyyttä, pohtia tätä päivää ja arvioida tulevaa. Taaksepäin katsellessa Suomen itsenäisyys on ollut uhattuna tai sen asemaa on jouduttu aiko-jen muuttuessa uudelleen arvioimaan. Murrosvaiheita ovat olleet vapaus- tai kansalaissota, talvi- ja jatkosota sekä pitkä kylmän sodan kausi. Silloin maailma oli kahtia jakautunut. Jako tuntui lopulliselta.

Kylmän sodan vuosina Suomi joutui vaalimaan puolueettomuuttaan ja pitämään hyviä suhteita sekä itään että länteen. Neuvostoliiton romahdettua, Suomi joutui jälleen puntaroimaan asemaansa itsenäisenä valtiona ja määrittelemään suhteensa uudelleen. Kun Suomi päätti liittymisestään Euroopan Unioniin, piti itsenäisyyttä jälleen arvioida uudessa tilanteessa.

Itsenäisyyden ja vapauden säilyttäminen on vaatinut rohkeutta, uhrauksia ja diplomaattisia taitoja. On tarvittu perusarvoja, joiden varassa koettelemuksista on selvitty. Vaikka itsenäisyys on perusolemukseltaan säilynyt muuttumattomana, on sen ylläpitäminen vaatinut kansakunnalta muuntautumiskykyä. Itsenäisyys ei tarkoita yksinäisyyttä tai eristäytymistä. Pikemminkin itsenäisyys merkitsee kansallisen identiteetin ja vapauden säilyttämistä suhteessa ulkoiseen, alati muuttuvaan maailmaan.

Elämme jälleen aikaa, jolloin joudumme pohtimaan itsenäisyyttämme uudelleen suhteessa muuhun maailmaan. Kuten hallitusohjelmassa todetaan ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja teknologinen kehitys muuttavat Suomea ja maailmaa ehkä nopeammin kuin koskaan aiemmin. Tavoitteena on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä Suomi vuoteen 2030 mennessä. Sen saavuttamiseksi tarvitaan samoja ominaisuuksia, joilla on pärjätty aiemminkin: rohkeutta, periksi antamattomuutta, muuntautumiskykyä ja diplomatiaa.

Myös valtiota pienempien hallinnollisten yksiköiden, maakuntien ja kuntien pitää tiedostaa muuttuvan maailman vahvat kehitystrendit. Uhkakuvien estämiseksi voidaan laatia selviytymisstrategioita, mutta muutokset voivat myös avata mahdollisuuksia hyödyntää omia vahvuuksia.

Suomi on itsenäisyytensä aikana kokenut huiman kehityskaaren. Sodan runtelemasta kehitysmaasta on noustu kansakuntien vertailussa menestyjien joukkoon. Kehitys ei tähän pääty, työn on jatkuttava Suomen ja suomalaisten hyväksi.

Tulevaisuuden Suomen tulee olla edelleen paikka, jossa voimme asua turvallisin mielin. Maa, jossa ei tarvitse pelätä sotien tai maailmanmarkkinoiden horjuttavan turvallisuuttamme, vaan jossa toteutuvat ihmisoikeudet ja perusturva siitäkin huolimatta, että maailmalla myrskyää. Tänä päivänä elämme vakaassa yhteiskunnassa, ja voimme itse määritellä suhteemme muuhun maailmaan ja asettaa tavoitteita tulevaisuuden Suomelle.

Kiitos kuuluu menneille sukupolville ja heidän uhrauksilleen Suomen itsenäisyyden ja vapauden puolesta. Hyvää itsenäisyyspäivää! Juhlikaamme sitä meille ominaisella tavalla!

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.