Hyvästä harrastuksesta kiittää pää ja koko keho

Elämä tuntuu olevan niin hektistä, että hetkeen tarttuminen on usein lähes mahdotonta. Monesti vain huomaa, että aika on ohi yhdessä vilahduksessa. Kun sunnuntain jälkeen herää maanantaiaamuna uuteen viikkoon niin yhdessä silmänräpäyksessä onkin jo taas perjantai. Tosin tänään on vielä torstai, joka sekin on hyvä päivä paikallaan.

Aika tuntuu menevän yhä nopeammin mitä vanhemmaksi ihminen tulee. Pienen lapsen mittakaavassa yksi päivä saattaa tuntua elämän pituiselta ja viikko on kuin ikuisuus. Meille vähän vanhemmille viikko vierähtää vauhdilla, mutta ei se johdu pelkästään ikääntymisestä. Hyvin pitkälle se johtuu myös siitä, että ihminen onnistuu täyttämään päivänsä kaikenlaisella tekemisellä lähes minuuttiaikataulussa.

Sitä kutsutaan tehokkuudeksi. Ellei sellaista löydy, niin sitä täytyy ryhtyä tehostamaan.

Vastapainoksi ihminen tarvitsee vapaa-aikaa ja mielellään mielekkään harrastuksen. Uutissuomalaisen haastatteleman aivotutkijan Minna Huotilaisen (Savon Sanomat 28.8.) mukaan ihminen pitää aivoistaan huolta kun lepoa, hyvää ravintoa, liikuntaa ja aivopähkinöitä saa sopivassa mittasuhteessa.

On sanottu, että ihmisen vuorokauteen pitää kuulua kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia vapaa-aikaa ja kahdeksan tuntia lepoa. Yleensä on niin, että vuorokaudessa on työtä vähintään kahdeksan tuntia ja sen yli menevä aika otetaan surutta vapaa-ajasta ja levosta. Ihminen tarvitsee unta keskimäärin juuri kahdeksan tuntia yössä, vaikka moni luulee ja tuntee pärjäävänsä vähemmällä.

Jokainen ymmärtää, että tyytyväisyys omaan vapaa-aikaan on yhteydessä yleiseen tyytyväisyyteen ja onnellisuuteen. Harrastaminen kohottaa mielialaa ja sen avulla ihminen jaksaa taas tehdä monenlaisia eri asioita, kuten esimerkiksi töitä.

Uutissuomalaisen jutussa todetaan, että moni suomalainen kärsii aivojen jatkuvasta hälytystilasta. Puhutaan ilmiöstä nimeltä ADT (attention decifit trait), joka muistuttaa eräänlaista keskittymishäiriötä. Amerikkalainen lääkäri Edward M. Hallowell kuvasi sillä ihmisiä, jotka ovat eläneet liian pitkään liian kiireistä elämää ja tehneet montaa asiaa yhtä aikaa sekä jättäneet tauot pitämättä. Tehtävästä toiseen hyppimällä ja nukkumista laiminlyömällä he ovat saaneet itsensä tilaan, jossa aivot eivät enää toimi normaalisti.

Huotilaisen mukaan omaan keskittymiskykyyn kannattaa kiinnittää huomiota, jos on aikaisemmin nauttinut esimerkiksi lukemisesta mutta ei enää osaa keskittyä siihen. Keskittymiskyky kuitenkin paranee kun ihminen jaksaa rauhoittaa mielensä ja kohdistaa huomionsa yhteen asiaan kerrallaan. Siksi esimerkiksi lukemista kannattaa treenata päivittäin.

Haastattelua lukiessani tunsin ikävän piston mielessäni. Lukemisella on aina ollut minulle rentouttava vaikutus, mutta viime vuosina se on jäänyt. Lukemiselle ei ole omasta mielestäni jäänyt tarpeeksi aikaa. Tunnustan, että kuulostaa tekosyyltä. Aika on aina järjestelykysymys. Siksi lupaan parantaa tapani lukemisen suhteen.

Toisaalta yhä useammin löydän itseni kuntosalilta ja lenkkipolulta. Keski-ikäinen ja ylipainoinen juokseva mies ei ole esteettinen näky. Kuitenkin paksumpikin keho kiittää ja mieli kumartaa hikilenkin päätteeksi. Ja se on yleensä tarpeeksi.