Hyvinvoivat asukkaat Pieksämäen käyntikorttina

Kolumni

Tulevaisuudentutkija, Sitran yliasiamieskandidaatti Markku Wilenius totesi hiljattain YLEn haastattelussa, että olemme tulleet tiemme päähän kerskakuluttamisessa ja luonnonvarojen tuhlaamisessa. Asiamme ovat jopa niin hyvin, että perustarpeiden tyydyttämisestä on tullut ylielämistä, joka kaikessa ironisuudessaan synnyttää vain lisää haasteita ja pahoinvointia.

Tulevaisuudessa kiinnostuksen keskiössä ovat ympäristöasiat, työ, oppiminen, koulutus ja hyvinvointi. 2020-luvun maailmaan kuulutetaan hyvinvoivia edelläkävijöitä, jotka pystyvät nopealla tahdilla mukautumaan uuteen ja kehittämään ketterästi.

Mitä tämä sitten tarkoittaa yksittäisen pieksämäkeläisen kohdalla? Vastuunottoa itsestä, muista ja yhteisestä ympäristöstä. Jatkuvaa, elinikäistä oppimista ja itsensä kehittämistä sekä kehollisen ja mentaalisen hyvinvoinnin äärimmilleen virittämistä. Uskon, että elämisen mielekkyys löytyy hyvän tekemisestä ja yhteisistä, jaetuista onnistumisen kokemuksista.

Keski-Savon alueella voi elää onnellisesti perusasioiden äärellä. Savossa on charmia. Luonto on lähellä eikä työpäivän jälkeen tarvitse matkustaa tuntitolkulla päästäkseen maadoittamaan itseään kodin rauhassa, rakkaiden ympäröimänä. Muuan tietokirjailija kyseenalaisti aikoinaan valintani asua pikkupaikkakunnalla toteamalla, että nuoren ihmisen elämän ei kuulukaan olla helppoa. Miksi ei? Tarvitseeko jokaisen käydä burn outin partaalla keskellä ruuhkavuosiaan? Täällä uupumista ennaltaehkäisevä, omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen keskittyvä elämä on todellinen mahdollisuus.

Yhdeksi alueen valttikortiksi voitaisiinkin valita hyvinvoivat asukkaat ja paikallisyhteisöt. Kehittämisessä tulisi tehdä tietoisia hyvinvointipoliittisia satsauksia. Esimerkiksi sosiaalihuollon lastensuojelun puolella on jo pystytty todistamaan, että panostukset ennaltaehkäisevään hyvinvointiin luovat pitkässä juoksussa taloudellista tulosta ja pahoinvointia korjaavien menojen osuus laskee radikaalisti.

Hallinnon lisäksi menestymiseen tarvitaan meitä jokaista. Tulevaisuudessa yhteisön menestymisen määrittää se, kuinka nopeasti se oppii. Nyt hullusta savolaisuudesta kumpuavat innovaatiot jäävät tähdenlennoiksi, kun katkeruus ja naapurikateus syövät pohjan niiden alta eikä oma porukka ole tukemassa.

Meillä on sisäänrakennettu tarve yhteisöllisyyteen. Tarve täyttää omat paikkamme ja aikamme kuuluaksemme johonkin. Jälkimoderni yhteisöllisyys ei ole enää säännöllisiä tapaamisia ja liutaa vastuutehtäviä hallituksissa, vaan mahdollisuus osallistua aatteettomaan toimintaan silloin kun itselle sopii ja juuri sen verran kuin itselle sopii.

Pieksämäellä on satoja vahvoja paikallisyhteisöjä, joissa tehdään tuhansia työtunteja hyvinvoinnin edistämiseksi ja paikkakunnan elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Lukuisissa urheiluseuroissa, kyläyhdistyksissä tai yrittäjien yhteisöllisissä työtiloissa tuetaan toisia ja voimaannutaan itse. Yhteisöt ovat laajentuneet myös internetiin, jossa äidit tiedottavat toisilleen leikkikentiltä löytyvistä koulutavaroista tai koiraihmiset lenkkipoluille kuulumattomista, kohtalokkaista namupaloista.

Tulevaisuuden hyvinvointi pulppuaa olemisen helppoudesta ja elämisen keveydestä. Siitä, että kokee elävänsä täyttä elämää yksilönä yhteiskunnassa, yhdessä yhteisönsä kanssa. On Pieksämäen hetki olla aikansa edelläkävijä ja nostaa estradille hyvinvoivat asukkaat ja aktiiviset yhteisöt. Ja siihen tarvitaan meitä kaikkia.

Kirjoittaja on Pieksämäen nuorkauppakamarin jäsen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.