Ihan oikean ompeluseuran voisi herättää henkiin

Eettisyys, kotimaisuus, terveellisyys ja design ovat tärkeitä asioita kankaita ostettaessa. Eurooppalaisille hyvälaatuisille kankaille on kysyntää muissakin maanosissa, mutta suomalaiset luottavat eniten kotimaisiin kankaisiin.

Muutama päivä sitten kuulimme Helsingin ompelumessuilta uutisen, jonka mukaan ompeluharrastus on selvästi lisääntymässä, koska viimeisen kymmenen vuoden aikana on tullut markkinoille suomalaisten tuottajien hyvälaatuisia ja kiinnostavia trikookankaita.

Ensi alkuun ommellaan monesti lapsille, mutta sitten rohkaistutaan tekemään vaatteita itselle ja lähipiirin aikuisille.

Kannatettava asia. Ihmiset eivät enää halua ostaa halpoja muutaman euron vaatteita, koska ne istuvat huonosti ja kuluvat nopeasti.

Muutaman pesun jälkeen halpavaatteen saa kuskata kierrätykseen, josta se toivottavasti kulkeutuu uusien tuotteiden raaka-aineeksi, eikä ainakaan jätevuorten täytteeksi ja lisukkeeksi.

Halvan tuotannon maissa tehdyn vaatteen olematon hinta saattaa kertoa myös työntekijöiden huonosta asemasta.

Moni nainen kaipaa kohtuuhintaisia ja hyvälaatuisia vaatteita. Myös miehet arvostavat laatua ja istuvuutta. Kestävämmäksi tehdyt perusvaatteet säästävät luonnonvaroja, vähentävät materiaalien kuljetusta ja säästävät kuluttajien aikaa ja loppujen lopuksi myös rahaa.

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii tinkimistä elintasosta ja kuluttamisesta. Se ei ole uhraus, jos saa tilalle parempaa laatua, omaleimaisuutta ja linjakkuutta. Kaunista ja mieleistä vaatetta hoitaa hyvin ja sen käyttö tuo mielihyvää.

Kun vaatteita valmistetaan teollisesti, vaatesuunnittelijat suunnittelevat ne, valitsevat kankaat, jonka jälkeen vaatteet leikataan ja ommellaan, viimeistellään, tupsutetaan koimyrkyllä ja homeenestoaineella ja lopuksi pakataan. Miksi ei voi tehdä kauniita vaatteita, rumat tulevat yhtä kalliiksi.

Onnellinen se, joka osaa ommella. Hän saa mieluisiaan asuja ja voi samalla toteuttaa itseään.

Aivoillekin on hyväksi tehdä omin käsin - jos ompelukoneellakin - ja työhön keskittyen.

Vaatteiden ompelu on elämänhallintaa.

Kaikki ompelua varrastavat eivät tee vaatteita tai somista kotia säästääkseen rahaa, kuten sota-ajan kokeneet tai pulavuosina eläneet ilman muuta tekivät. Nykyiset harrastajat saattavat harrastaa ompelemista ihan kuten muitakin hyviä harrastuksia harrastetaan: tekemisen ilosta ja uuden luomisen tuomasta mielihyvästä.

Itse tehty voi hyvinkin maksaa enemmän kuin kaupasta ostettu, koska se täyttää kaikki tekijän sille asettamat korkeat vaatimukset luomukankaan ekologisuudesta, laadukkuudesta ja kauniista kuosista lähtien.

Pieksämäelläkin on innokkaita ompelijoita, joista monet ovat löytäneet samanhenkisiä seutuopiston piiristä. Sieltä saa aloittelijakin ohjausta vaatteiden tekoon ja pääsee kokeilemaan ompelukoneen käyttöä.

Helppoja kaavoja löytyy kaavakirjoista ja käsityölehdistä. Tietoa ja vaikutteita saa kirjoista, lehdistä ja blogeista sekä Facebookin ompeluyhteisöistä, joita on paljon.

Pellava on muuten puuvillaa ekologisempi materiaali, jonka vanhastaan tietää sopivan suomalaiselle ja Suomen ilmastoon hyvin.

Kun lähdetään irrottelemaan, saatetaan sanoa, että lähdetään ompeluseuraan.

Ihan oikean ompeluseuran voisi herättää henkiin.