Isyysvapaan pitäminen on sijoitus tulevaisuuteen

Kolumni

Naamakirja (Facebook) siitä minua muistutti torstaiaamuna. Kolme vuotta olin juuri aloittanut isyysvapaani toisen tyttäreni kanssa. Siitä innostuneena olin tehnyt päivityksen naamakirjaan. Kuvassa tyttäreni nukkui vaunuissa mummolan kuistilla, josta avautuu näkymä järvimaisemaan. Olin kirjoittanut kuvan päivitykseen ”mielenrauha lepää sielunmaisemassa”. Vieläkin kykenen muistamaan hyvin sen levollisen hetken kun lapsi nukkuu rauhallisesti ja samalla silmien eteen avautuu maisema, johon todella tuntee kuuluvansa.

Mielenrauha lepää sielunmaisemassa kuvasi näin jälkikäteen ajateltuna oivallisesti sitä hetkeä siinä ajassa, silloin kolme vuotta sitten. Sen jälkeen tytär on kasvanut ja välillä on siinä ollut myös mielenrauha koetuksella. Kahden kasvavan tyttölapsen isänä tiedän, että kärsivällisyyttä koetellaan joskus puolin ja toisin, koska se kuuluu elämään ja niin pitääkin tehdä.

Olen ollut vajaan parin kuukauden isyysvapaalla molempien tyttärieni kanssa. Ne ovat varmasti olleet niitä parhaimpia ajanjaksoja elämässäni tähän saakka. Kokopäiväinen lapsenhoito kasvattaa miestä ja muovaa isyyttä enemmän kuin mikään muu. Samalla suhde omaan lapseen syvenee entistä vankemmaksi.

Perhevapaaseen kuuluvat äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä hoitovapaa. Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset isät ovat häntäpäässä vanhempainvapaiden käytössä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan viidennes isistä ei pidä lainkaan perhevapaata. Kahden vanhemman perheissä isän vanhempainvapaan käyttöä on yhteydessä äitien asemaan työmarkkinoilla. Käytännössä se tarkoittaa, että korkeasti koulutettujen äitien puolisot pitävät muita yleisimmin vanhempainvapaata.

Ajat myös muuttuvat. Viime vuonna yhä useampi pienten lasten äideistä oli työllinen verrattuna vuoteen 2014. Äitien työllisyysaste on noussut neljän vuoden aikana kolme prosenttiyksikköä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tuoreesta vuosikatsauksesta. Sen mukaan suurin nousu on tapahtunut 1 – 2-vuotiaiden lasten äideillä.

Työllisyysaste on noussut selvästi parin viime vuoden aikana. Talouden parantuminen näkyy myös siinä, että äidit palaavat nopeammin perhevapaalta työelämään. Varsinkin korkeammin koulutetuilla äideillä on useimmin voimassa oleva työsuhde perhevapaan aikana ja he myös palaavat nopeammin töihin kuin muut.

Naisten työelämään palaamista puoltavat myös taloudelliset syyt. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tuoreen raportin mukaan lasten hoitaminen kotona kaventaa naisen eläkettä. Näin lasten hoitaminen näkyy naisen kukkarossa vielä silloin kun lapset ovat jo aikuisia. STM:n raportin mukaan perhevapaita pitävät naiset, koska Suomessa äitejä pidetään edelleen isiä parempina lasten hoitajina.

Se on ikävä harhaluulo, johon pitää saada nopeasti muutos. Elämään oppii vain elämällä ja lapsenhoitoa oppii vain lasta hoitamalla.

Tarvitaan tasa-arvoisempaa perhevapaiden jakoa. Lasten kasvattaminen on vanhempien yhteinen asia, johon molempien on syytä sitoutua asian vaatimalla vakavuudella.

Kaikkein parasta olisi jos molemmat vanhemmat voisivat olla yhtä pitkään lasten kanssa kotona. Talousmielessä sitä voisi pitää investointina, joka varmasti maksaa itsensä takaisin vuosien varrella.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.