Kalastuksessa aukeaa mahdollisuuksien valtameri

Kalastus on yksi Suomen suosituimmista harrastuksista, sillä sitä harrastaa lähes joka kolmas suomalainen ainakin jonkun kerran vuodessa.

Suosiossa ei ole mitään ihmettelemistä, sillä kyseessä on kaiken ikäisille ja kuntoisille sopiva luontoharrastus, jota voi harrastaa ympäri vuoden lukemattomilla eri tavoilla.

Pyytäjä voi erikoistua tiettyyn kalalajiin jos siltä tuntuu ja narrata sitä vuoden ympäri, joko aktiivisilla tai passiivisilla pyydyksillä.

Tai sitten voi seurata vuodenkiertoa ja kalastaa niitä lajeja, jotka ovat kulloisellakin hetkellä helpoimmin saatavilla.

Edellä mainittuja asioita voi harrastaa joko kaupan vehkeillä tai vaihtoehtoisesti valmistaa omia ja kalastaa niillä.

Viimeksi mainittu on tempaissut monen niin tiiviisti mukaansa, että sivuharrastuksesta onkin ajan myötä tullut pääharrastus.

Otetaanpa esimerkiksi Suomen kansalliskalaksikin nostettu ahven.

Ahven lienee Suomen yleisin kala: sitä esiintyy likimain jokaisessa lammessa, järvessä, joessa ja merenlahdessa.

Ylivoimainen enemmistö ahvenista on perinteistä onkiluokkaa, mutta kalastuksessa voi keskittyä myös isompien yksilöiden jahtaamiseen.

Isojen ahventen perässä lähdetään edelleenkin merelle, mutta kuumimmilla paikoilla kalastuksen vaikutus on alkanut jo näkyä keskikoon pienenemisenä.

Mutta sisävedet ovat niin runsaat ja moninaiset, että körmyjä riittää jokaiselle, joka jaksaa niitä etsiä.

Ahventa voi kalastaa ongella, perholla, pilkillä tai virvelillä joko heittäen, vetäen tai jigaten.

Onkia voi joko madolla, toukalla, kalanpalalla tai pikkukalalla veneestä tai rannalta.

Pilkkimisessä skaala ulottuu muutaman millin mormuskoista isoihin tasapainopilkkeihin.

Halutessaan voi erikoistua vaikka värikoukkupilkkimiseen, jossa elävän syötin tenhovoima pyritään korvaamaan juuri oikean kokoisella ja oikean värisellä värikoukulla.

Värikoukut ja perhot kannattaa ehdottomasti tehdä itse, mutta väsäämisen voi ulottaa vaappuihin ja nykyään jopa jigeihin.

Voi sitä iloa, kun itse tehty vempele voittaa kaupan tuotteet.

Jollei jokaista kalaa jaksa pyydystää käsityönä, voi toki käyttää passiivisia pyydyksiä.

Katiska on siitä hyvä, että siitä voi valkata isoimmat kalat ja laskea loput takaisin kasvamaan.

Ahven ui katiskaan ympäri vuoden, joskin pyydys on laitettava eri vuodenaikoina eri paikkoihin.

Myös verkolla saa ahventa oikein hyvin ja pitkäsiimalla voi tavoitella vauraamman kokoisia yksilöitä.

Kokeilemisen sarkaa riittää ja palkinnoksi saa maukasta ahvenenlihaa joko isompina tai pienempinä kerta-annoksina.

Ja jollei ahven kiinnosta lajina, samanlainen mahdollisuuksien valtameri aukeaa useimpien muidenkin kalojen kohdalla.

Joka lajilla on omat niksinsä ja hienoutensa.

Harrastuksella ei tee mitään, jollei siihen saa hävitettyä kaikkia rahojaan.

Kalastukseen saa menemään niin paljon rahaa kuin tahtoo, mutta toisaalta harrastuksesta voi nauttia hyvinkin pienillä investoinneilla.

Jos harrastaa onkimista rannalta ja käy kalassa polkupyörämatkan päässä, on pyytäjä pian taloudellisesti plussan puolella.

Puhumattakaan kalastuksen terveyttä edistävästä vaikutuksesta.