Kasikympin lätkälle tuntuisi olevan välillä tarvetta

Kolumni

Ajokortti on nuoren ihmisen elämässä melkein unelmien täyttymys. Se on käytännön osoitus täysi-ikäisyydestä, aikuisuudesta ja samalla se on avain vapauteen, kulkemisen riemuun. Ajokortti on sitä kaikkea, mutta on se samalla paljon muutakin. Samalla se merkitsee aikaisempaa suurempaa vastuuta itsestään, kyydissä olevista matkustajista sekä muista tiellä liikkujista. Se vastuu meidän jokaisen ajokortillisen tulisi muistaa päivittäin ja joka hetki.

Mutta niin se vain näyttää unohtuvan valitettavan monelta. Siitä kertovat nuorten kuljettajien onnettomuustilastot myös kuluvan kesän ajalta. Ihan kaikista ei ole ollut vastuunkantajiksi. Eikä taida olla jatkossakaan.

Takavuosina Suomen nuoret kuljettajat ajoivat kasikympin (80) lätkä takaikkunassa. Kyseessä oli valkoinen, pyöreä ja muovinen kiekko, jonka halkaisija oli noin 120 millimetriä ja jossa oli musta reunus sekä luku 80 mustilla numeroilla (wikipedia). Vuodesta 1972 aina vuoteen 1996 saakka kestänyt käytäntö ilmoitti kaikille muille tiellä liikkujille, että ratissa istuu alle vuoden ajokortin omistanut kuljettaja, jonka suurin sallittu nopeus on 80 kilometriä tunnissa.

Sellaista kiekkoa juuri ajokortin saaneiden oli pakko käyttää sen ensimmäisen vuoden ajan. Kiekko piti asettaa autoon tai moottoripyörään niin, että se oli selvästi takaapäin näkyvissä. Tällaisella lätkällä varustettu ajoneuvo ei saanut ylittää 80 kilometriä tunnissa.

Sellainen mustavalkoinen lätkä oli myös minulla keltaisen Datsun 100A:n takaikkunassa

Noh, kysyy nyt joku, tuliko ajettua koko ajan kahdeksaakymppiä. Ei kyllä tullut, ihan koko ajan, välillä saatoin ajaa hetken satasta hiljaisilla tieosuuksilla.

Mutta oliko lätkällä vaikutusta omaan ajamiseen ja rauhoittiko se nuoren ihmisen raskasta kaasujalkaa?

Kyllä oli vaikutusta ja rauhoitti kummasti, vaikka takaa tulevat painoivat viheltäen ohi ja köröttely söi (nuorta)miestä koiran lailla. Nopeusrajoituksen ylittäminen kolmesti ensimmäisen vuoden sisällä ajokortin saamisesta olisi johtanut harkinnanvaraiseen ajo-oikeuden menettämiseen sekä samalla myös vallesmannin (nimismies) puhutteluun. Sellaisen pelko rauhoitti.

Tieliikenneonnettomuudet aiheuttavat Suomessa eniten alle 25-vuotiaiden tapaturmaisia kuolemia. Alle 25-vuotiaat ovat pääosin juuri niitä kuljettajia, jotka kulkevat liikenteessä autoilla, mopoilla, mopoautoilla ja moottoripyörillä. Liikenneturvan mukaan nuorten kuljettajien kuolemanriski tieliikenteessä on yli kolminkertainen koko väestöön verrattuna.

Kasikympin lätkän tarpeellisuudesta ja sen käytön palauttamisesta on väännetty kättä vuosia. Monet asiantuntijat ovat tyrmänneet sen tarpeettomana ja oman aikansa lapsena. Liikenneturva oli teettänyt vuonna 1999 tutkimuksen siitä, miten kasikympin lätkän olemassaolo vaikutti liikenneturvallisuuteen ja liikennevahinkojen määrään. Tutkimuksen mukaan onnetomuudet lisääntyivät 100 kilometrin tuntinopeudella 43 prosenttia, kun 80 rajoituksella vastaava nousi oli vain prosentin.

Kasikympin lätkälle olisi edelleen tarvetta ja käyttöä. Se olisi edullinen ja toimiva keino liikenneturvallisuuden lisäämisessä, jonka teho on myös käytännössä omakohtaisesti hyväksi ja tehokkaaksi havaittu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.