Kevättä kohti kuljettaessa elämä alkaa keventyä

Tähän aikaan vuodesta on nautinnollista ajatella kevättä ja kesää, jotka vielä ovat edessä. Voi alkaa odotella kevätseurantaa ja muuttolintujen tuloa - ilmastonmuutoksesta huolimatta.

Vanhoina hyvinä aikoina saattoi turvautua Kustaa Vilkunan Vuotuiseen ajantietoon kevättä seuratessaan.

Vilkunan kirja on kevään perusteoksena samassa asemassa kuin Veikko Huovisen Hamsterit syksyllä, jolloin hirmuista talvea vastaan on varustauduttava kaikilla käytössä olevilla keinoilla, vähintäänkin villasukilla ja mustaherukkamehulla.

Vilkunan ajantieto perustuu vanhoihin ennusmerkkeihin. Ne ovat joustavia ja tulkittavissa olevia, kuten että maaliskuu on maallinen kuu, jolloin maa on esillä, joskin saattaa maaliskuussa tulla vielä kovia lumisateitakin. Hyvin tyydyttävää.

Viikon päästä eletään kevätpäiväntasauksen aikaa, jolloin on myös Marian ilmestyspäivä. Vanhojen sananlaskujen mukaan vappuna on pellolla lunta niin paljon kuin Marian ilmestymispäivänä katolla.

Harva meistä nykyihmisistä muistaa toukokuun alkupäivinä tarkistaa, pitikö tuo paikkansa. Näin siksi, että ei ole monellekaan mitään merkitystä sillä, alkavatko lämpöiset päivät tänään vaiko ensi viikolla.

Pääasia, että heinäkuun loma-aikana on aurinkoista ja sopivan lämmintä.

No niin, Vuotuinen ajantieto kertoo, että Marian päivää pidetään säiden suhteen jonkinlaisena taitekohtana.

Sanotaan, että mitä ennen Mariaa lämmittää, sen jälkeen pakastaa. Jos Mariana on yöpakkanen, niin sen jälkeen jäätää 40 yötä.

Etelä-Suomessa Marian päiväksi odotetaan kuitenkin kelirikkoa, jonka seurauksena reet joutivat jo orrelle.

Aah, kelirikko - siitä tulee aina mieleeni Lauri Viidan mainio runo Kevät: Räntäseula seudun päällä, saappaan alla lotinaa, lantajuova järven jäällä - kesä tulee, ihanaa.

Näen silmissäni Pieksäjärven keväisen jään menneinä vuosikymmeninä, jolloin järven yli johti hevosrekiä varten jäätie.

Kuvittelen mielelläni, että Viita kirjoitti runon Pieksämäellä asuessaan, enkä ole viitsinyt tarkistaa, voiko se pitää paikkansa, koska kuvitelmani on minulle rakas.

Tänä vuonna pääsiäinen on myöhään, puolitoista viikkoa ennen vappua. Pääsiäisen paikkaa määrättäessä käytetään ikivanhaa laskelmaa, 532 vuoden jaksoa, jonka kuluttua pääsiäinen on jälleen samana päivänä.

Pääsiäisen vieton ratkaisivat Vuotuisen ajantiedon mukaan vanhat kirkkoisät Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 siten, että pääsiäistä päätettiin viettää kevätpäiväntasausta seuraavan täyden kuun jälkeisenä sunnuntaina.

Siten pääsiäisen aika vaihtelee maaliskuun 22. päivästä huhtikuun 26. päivään. Useimmat pääsiäiset sattuvat huhtikuuhun.

Kerrotaan, että Etelä-Suomessa on tänä keväänä nähty jo kiuruja. Niinpä edessä näyttäisi olevan varhainen kevät. Tämä pitää osittain paikkansa myös Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen mukaan.

Ennustejaksolla 11.3. -?7.4. jakson ensimmäisellä viikolla arvioidaan olevan tavanomaista kylmempää säätä, mutta sen jälkeen kolmen seuraavan viikon ajan sää on tavanomaista lämpimämpää.

Tuona aikana ei ennusteen mukaan ole tulossa paljon sateitakaan.