Kolumni: Asioiden salailu on Pieksämäellä maan tapa

Pieksämäen kaupunki on rikkonut lakia koulukuljetusten järjestämisessä. Tämä asia selviää Itä-Suomen hallinto-oikeuden tekemästä päätöksestä, ja siitä löytyy uutinen myös tänään ilmestyneestä Pieksämäen Lehdestä.

Miksi asia tulee esiin vasta nyt, kun oikeus on antanut päätöksensä? Koska Pieksämäen opetuslautakunta käyttää kahden esityslistan käytäntöä: toisella listalla käsitellään julkiset asiat ja toisella ne, joita pidetään salaisina.

Tässä yhteydessä on tärkeää painottaa sitä, että asioita pidetään salaisina, ja listalle päätyy kiistatta sellaisiakin asioita, joiden salaamiselle ei ole julkisuuslaissa perustetta.

Suomessa julkisuuslaki säätelee, millä perusteella asiakirja voidaan julistaa salaiseksi. Asiakirja voi olla joko kokonaan tai osittain salassa pidettävä.

Kun tulin Pieksämäen Lehteen töihin vuonna 2010, törmäsin saman vuoden lokakuussa silloisen koulutuslautakunnan kohdalla kahden esityslistan käytäntöön. Silloinen sivistysjohtaja Kari Koistinen toi lautakuntaan salaisena asian, jossa käsiteltiin valitusta hänen tekemästään päätöksestä. Julkisella listalla pykälä ei näkynyt vaan se käsiteltiin erillisellä pöytäkirjalla eli piilotettiin julkisuudelta täysin. Asiasta tiesivät vain valittaja, luottamushenkilöt ja esittelevä virkamies. Salassapidolle ei kuitenkaan ollut laillista perustetta. Asia oli kiusallinen, ja se haluttiin hoitaa hiljaisuudessa.

Virkamiehet toimivat lautakunnissa esittelijöinä virkavastuulla, ja heidän pitäisi tuntea myös julkisuuslaki. 2010 kaupungin henkilöstöpäällikkönä toiminut Jorma Lohi korosti, että salassapitokaan ei ole peruste piilottaa koko asian käsittelyä: ”Jos asian on ajateltu olevan kokonaan salainen, sen pitäisi näkyä pykälänä pöytäkirjassa.”

Lue myös: Äiti voitti oikeustaistelun: Pieksämäki on järjestänyt koulukuljetukset laittomasti
 

Jostain syystä Pieksämäen opetuslautakunnassa käsitellään asioita edelleen kahden esityslistan kautta. Kun opetuslautakunta 20. helmikuuta antoi selvityksen aluehallintovirastolle koulukuljetuksista, asia käsiteltiin salaisena ja ohi julkisen listan.

Kokoukseen asian valmisteli opetusjohtaja Timo Tarkiainen. Kokouksessa paikalla olivat puheenjohtaja Antti Kivimäki, varapuheenjohtaja Antti Valtari sekä Janita Kuismin, Tapani Rytkönen, Tuula Tenhunen, Jouni Vironen, Mika Venäläinen, Mervi Eskelinen, Mervi Ikävalko, Esa Maaranen ja Jaakko Rosengren. Sanna Hirvonen on pöytäkirjaan merkitty esteelliseksi. Kaikki nämä henkilöt ovat osaltaan vastuussa siitä, että selvitys salattiin vaikka sille ei ole julkisuuslaissa perusteita.

Pieksämäellä on puhuttu paljon hallinnon ja valmistelun läpinäkyvyydestä ja luottamushenkilöt kritisoivat herkästi virkamiehiä. Kuitenkin heillä itselläänkin on tärkeä rooli kaupungin päätöksenteossa ja erityisesti siinä, että tällainen kahden esityslistan käytäntö elää ainakin opetuslautakunnassa edelleen.

Lue myös: Tietojen salaamiseen oltava peruste,virkamiehen hallittavat pykälät
 

Oikeusministeriön sivuilta löytyy tietoa julkisuuslaista, ja siihen kannattaisi jokaisen Pieksämäen virkamiehen ja luottamushenkilön perehtyä: Asiakirjan julkisuus on lain mukaan pääperiaate, josta salassapito on poikkeus. Tiedonsaantia ei saa rajoittaa ilman laillista perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeen.

Tärkeää on painottaa yhtä kohtaa: Koska oikeus saada tietoja viranomaisten asiakirjoista on perusoikeus, viranomaisten on edistettävä sen toteutumista.

Ainakaan opetuslautakunnassa tätä perusoikeutta ei edistetä eikä sen toteutumista valvo sen enempää virkamiehet kuin luottamushenkilötkään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.