Luulo ei ole koskaan tiedon väärti

Kolumni

Pieksämäen Seutuopiston ja Kulttuurikeskus Poleenin sekä Veturitorin yhteinen julkaisu on jälleen kaikkien saatavilla. Jos paketti ei jostain syystä putoa postilaatikkoon mainoskiellon vuoksi, voi KuVa-nimellä kulkevan paksun paketin noutaa esimerkiksi Poleenista.

Joka syksy sadoissa pieksämäkeläiskodeissa pohditaan uuden harrastuksen aloittamista. Katseet kääntyvät myös viihdetarjontaan, joka Pieksämäellä on aina ollut varsin laaja.

Esityksiä löytyy todella moneen makuun. Poleenin johtaja Päivi Majoinen ei turhaan jakele kiitosta opiston suunnitteleville opettajille saati Poleenin ohjelmiston kokoamisesta vastaavalle tiimille.

Jos seutuopiston opiskelijat haluavat opiskella portugalia, järjestetään sellainen kurssi. Kun Pieksämäen väestön keski-ikä jatkuvasti nousee, tarjotaan opiston puolesta luentoja ja kursseja, joilla halutaan varmistaa myös seniori-ikäisten hyvinvointi.

Työikäisille ja lapsille sekä nuorille pyritään löytämään sellaisia kursseja, jotka ovat ajan hermolla.

Vuodesta toiseen saamme kuitenkin tasaisin väliajoin kuulla, miten täällä ei KOSKAAN tapahdu mitään. Veturitorin rakentamista jaksetaan edelleen moittia ja marmatus tyhjistä tiloista nostaa päätään kahvipöytäkeskusteluissa.

Todellisuus on kuitenkin toinen.

Jo selaamalla Framia selviää, että Veturitorilla sattuu ja tapahtuu kuukausi toisensa jälkeen vaikka sun mitä. Eikä pidä unohtaa tilan käyttöä muun muassa konfirmaatiopaikkana, juhlapaikkana, messuareenana ja urheilupaikkana. Erästäkin urheilutapahtumaa pyritään tälläkin hetkellä asettaa kalenterissa paikalleen, mutta koska tila on jatkuvasti varattu yhdelle jos toisellekin tapahtumalle ja tilaisuudelle, alkaa sopivan ajankohdan löytäminen olla tiukassa.

Väkisin tulee mieleen, että ovatko nämä marmattajat itse asiassa koskaan edes tutustuneet ohjelmatarjontaan? Tai oikeasti kyselleet kaupungin asiasta tietäviltä tahoilta, että mitä kaikkea Veturitorillakin järjestetään kuukausi toisensa jälkeen? Jos on niin vaikea todellakin uskoa sitä, että talossa tapahtuu, kannattaa kääntyä asiasta oikeasti tietävien puoleen, eikä heitellä ilmoille puolitotuuksia.

Kannattaa vaikkapa nyt tarttua kauniilla kädellä KuVa-julkaisuun, ja selata se alusta loppuun saakka. En jaksa uskoa, että julkaisusta ei yhtäkään kiinnostavaa asiaa löytyisi.

Mitä taas tulee seutuopiston valtavaan kurssitarjontaan, voidaan jälleen kerran todeta se, että harrastusmahdollisuuksia ei ainakaan tältä kylältä puutu. Seutuopiston päälle kun ovat vielä lukuisat seurat, seurakunnan tarjoamat kerhot, 4H:n laaja tarjonta sekä muut pienemmät toimijat kaupungissa ja kylillä.

Pieksämäki on kaupunki, joka pitää omistaan huolta, mitä harrastustarjontaan ja viihderientoihin tulee.

Kulttuurikeskus Poleeni juhlii tänä vuonna 30-vuotisjuhlavuotta, mikä näkyy sekä paikallisuuden korostumisessa että näyttelytarjonnassa. Henkilökohtaisesti odotan innolla lokakuun alussa avattavaa Poleeni 30 vuotta – kätköistä löytyy -näyttelyä, johon on koottu Pieksämäen valkoisen talon kätköistä löytyneitä aarteita. Erityisen mielenkiintoisia tulevat olemaan teatterijulisteet, joita Poleenin Teatterin entinen ohjaaja Reijo Paukkukin on omakätisesti väsännyt.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.